Mikä asuntomessuissa inspiroi?

16. elokuuta 2017


Viime viikon lauantaina matkasimme ystäväni kanssa Mikkeliin suuntana mitkäs muutkaan, kuin asuntomessut. Alunperin olin ajatellut jättää messut tänä vuonna väliin suhteellisen pitkän matkan takia, mutta kun Katri heitti idean lähteä Mikkeliin Onnibussin kyydissä perille ja takaisin, tyttöjen päiväreissu sisustusideoiden äärelle alkoikin tuntua kivalta ajatukselta!

Valitsemamme messupäivä oli niiden toiseksi viimeinen ja jonot luonnollisesti sen mukaiset. Odottaessamme omaa vuoroamme kohteisiin pohdiskelin, miten monen eri tyyppistä messuilijaa paikalle olikaan saapunut; siinä missä toiset kiinnittivät huomiota talojen pohjapiirroksiin, jotkut keskittyivät rakennusmateriaaleihin tai energiansäästövinkkeihin. Vielä kolmannet nauttivat katsella kauniisti toteutettuja pihoja tai kerätä taskuun sisustus- ja säilytysideoita. Tähän joukkoon sulauduin itsekin. Talon rakennus ei ole meille ajankohtaista pärjätessämme vuokrakaksiossamme vallan mainiosti, joten omat intressini messujen suhteen oli vain katsella kauniita petauksia, kotoisia olohuoneita ja tyylikkäitä kattauksia. Mutta juuri näihin piirteisiin messujen suosio varmaan perustuukin - jokainen voi löytää sieltä jotain omaa ideavarastoansa kasvattamaan.




Kuva: Katri Alanne, editointi minä

Messukohteita oli 30 ja nopeajalkaisina kävimme kaikki kohteet katsomassa. Arvaatte varmaan, että illalla jalat olivat pelkkää hyytelöä, hah! Päivän puolessavälissä kävimme myös hieman syömässä ja messualueen kahvilassa seuraamme istahti mukavan tuntuinen iäkäs pariskunta, joka oli juuri muuttamassa omakotitalosta kerrostalohuoneistoon. Oli jotenkin ihanan välitön tunnelma vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan ja toivotella heille pöydästä noustessamme aurinkoista päivää.



Petausideoita kerätessä minulle jäi parhaiten mieleen sellaiset, joiden vuodevaatteet olivat pellavaa. Nämä ylläolevassa kuvassa olevat Familonin tummanharmaat pellavapussilakanat ovat meilläkin ja voin vilpittömästi sanoa, että ne ovat pehmeimmät pussilakanat missä olen ikinä nukkunut! Rakastan tämän pellavan rouheaa väriä, miellyttävää tekstuuria, sen lämpöä talvella ja viileyttä kesällä. Muhkean peiton ja pellavan syleilyssä onkin ihana iltaisin nukahtaa ja aamuisin herätä uuteen päivään!







Olohuoneen sisustuksista mieleeni jäi parhaiten alla olevan kuvan vaalea kokonaisuus, joka oli ihanan raikas ja omaan sisustussilmääni tarttuva. Varsinkin tulevaa syksyä ajatellen on taas ihana kietoutua lämpimiin torkkupeittoihin ja hautautua sohvan nurkkaan teekupin höyrytessä lukemaan oikeaa kirjaa. Minulla onkin lukulistalla kaksi kissa-aiheista kirjaa, joista toisen lukemisen aloitin eilen. Ehkä arvaattekin, että Katukatti Bob on kyseessä. Bobissa ja meidän Rönnissä on paljon samaa.









Kokosin alle vielä messujen omia suosikkeja kokonaisuuksista, jotka jäivät parhaiten mieleeni. Luonnonmateriaalit ja -värit näyttelevät näissä pääosaa valkoisen värin niitä kauniisti raikastaessa. En malta odottaa, että olohuoneemme ja eteisen remontin jälkeen pääsen soveltamaan näitä ideoita myös omaan pesäämme ja lopputuloksen tulette ilman muuta näkemään blogissani. Kunpa aika menisi oikein äkkiä, sormet syyhyävät jo ideoiden pariin!


Kävittekö te Mikkelin asuntomessuilla? Entä mikä teitä messuissa erityisesti kiehtoo?

Niin nähty turistikohde?

11. elokuuta 2017


Tämän viikon keskiviikko oli aivan mahtava päivä - voisin sanoa, että yksi tämän kesän mieleenpainuvimmista ja muistorikkaimmista kokemuksista! Tätini nimittäin soitti minulle tämän viikon maanantaina ja kysyi, innostuisinko lähtemään päiväreissulle Tallinnaan muutamien sukulaisten ja ystävien kanssa. Koska pidän Tallinnasta todella paljon ja seurakin oli läheistä, lähdin mukaan enemmän kuin mielelläni! Siispä keskiviikko-aamuna tapasimme Länsisatamassa ja lipusimme seitsemän hengen porukallamme Eckerö Linella kohti idyllistä Tallinnaa. Vaikka en olekaan Tallinnan laivojen mikään erityinen ystävä (karaoken, yhteislaulun tai bingon pelaamisen kuunteleminen ei kuulu omiin suosikkeihini), sujui matka leppoisasti aamukahvia hörppien ja kuulumisia vaihdellen.



Perillä meitä odotti ihana yllätys; säätiedotus piti paikkansa! Lämpötila oli kivunnut luvattuun kahteenkymmeneenneljään asteeseen ja en voinut muuta kuin hymyillä tuntiessani auringonsäteiden lämmittävän kasvojani. Olin innoissani tulevasta päivästä, joka lupasi jo tässä vaiheessa erityisen hyvää.

Otimme terminaalista tilataksin (parin kilometrin matka liikenneruuhkassa yhdeksän hengen taksissa maksoi 10 e) ja aloitimme Tallinna-päivämme vierailemalla silmiä hivelevän kauniissa Kadriorgin puistossa. Toinen tädeistäni ehdotti tätä kohdetta reissun ensimmäiseksi ja ehdotus ei olisi voinut mennä enempää nappiin! Tämä olikin ensimmäinen kerta kun vierailin puistossa ja se oli niin kaunis, että päätin kirjoittaa siitä tuonnempana aivan oman postauksensa. Seuraavalla Tallinna-reissullani siis tiedän, mihin vien rakkaani picnicille.



Puistosta jatkoimme matkaa kävellen vanhaan kaupunkiin, jossa kiertelimme katuja, ihailimme torin värikästä kukkaloistoa ja etsimme lounaspaikkaa. Ehdotin ruokapaikaksi jo monesti hyväksi havaitsemaani Clayhillsia (Pikk 15), jonka menu osoittautui jälleen herkulliseksi, mutta palvelu kuitenkin harmillisen tylyksi. Kaikkina aiempina kertoina palvelu on ollut siellä oikein ystävällistä ja sujuvaa, mutta nyt saimme kuulla tarjoilijalta lähestulkoon tiuskintaa. Ehkä hän oli vain väsynyt mutta kieltämättä tympeys ei tuntunut kivalta. Keskityimme kuitenkin hyvään ruokaan ja muuten mukavaan tunnelmaan.

Ruoan jälkeen meillä oli vielä muutama tunti aikaa käydä kaupoilla ja pyörähdin toisen tätini kanssa Viru Keskuksessa puolalaisen vaateketjun, Reservedin, liikkeessä. Reservedin vaatteet ovat minulle tuttuja jo usean vuoden takaa ja sen tarjonta oli jälleen kerran omaan tyyliini erityisen sopivaa. Ostin liikkeestä pari paitaa mutta totta puhuakseni sieltä olisi löytynyt paljon enemmän vaatekaappiini täytettä, hahah! Päälläni Tallinnassa oli jo seitsemän vuotta vanha Henkkamaukan mekko, joka on edelleen yksi suosikeistani.



Kotimatkalle haimme Vapianosta pizzat ja poikkesimme laivan Tax Freessa. Aavaa merta laivan keulasta katsoessani minua rupesi ihan hävettämään, kuinka suppea näkemys minulla Tallinnasta on ollut. Olen jotenkin aina rajannut tuon upean kohteen vanhaan- ja uuteen kaupunkiin ja ollut autuaan tietämätön kaikesta muusta siellä kauniista nähtävästä, kuten Kadriorgin puistosta. Miten paljon Tallinnassa olisikin vielä nähtävää ja koettavaa ja sellaista, mikä jäisi mieliin ja sydämiin pitkäksi aikaa! Siispä kuunnellessani sattumalta samassa laivassa tulomatkalla ollutta ystäväperhettä, jotka olivat yöpyneet kaupungissa kaksi yötä ja hehkuttivat sen kauneutta, rupesin suunnittelemaan pientä hotellimatkaa tuohon upeaan helmeen, joka on aivan lähellä! 

Mitä te pidätte Tallinnasta ja onko teillä suositella sieltä kohteita turistirysän ulkopuolta?

Olohuoneen pyöräytys

9. elokuuta 2017


Viime viikolla pari ystäväämme pistäytyi meillä elokuvaillan merkeissä ja sitä ajatellen pyöräytin olohuoneemme kalusteet elokuvan katsominen kannalta ergonomisemmin.

Tavallisesti sohva on seinän mukaisesti ja nojatuoli sen vieressä, mutta nyt vaihdoin kalusteiden paikkaa päittäin. Tämä "normaalijärjestys" toimiikin meillä varsin näppärästi Heikin tykätessä istua nojatuolissa minun pötköttäessä poikittain sohvalla. Nyt kuitenkin ystäviämme ajatellen vaihdoin järjestystä ja se tuntuikin niin kivalta, että jätin järjestyksen tällaiseksi ainakin vähäksi aikaa.



Saatatte ehkä muistaakin, että kalusteet ovat olleet meillä aikaisemminkin tähän tapaan enkä edes muistanut, kuinka kivalta ne näinkin tuntuvat. Aiemmin tosin nojatuolimme oli hieman kookkaampi, mutta sen laitoimme kiertoon. 

Tämä sirompi nojatuoli löytyi ihanan sattuman kautta niin ikään kätettynä kavereittemme kauniista kodista. Kyseessä on siis Ikean tuoli, jota ei kuitenkaan enää valmisteta, mutta sattuvasti kaverimme olivat tämän kyseisen tuolin laittamassa uuden tuolin tieltä eteenpäin. Rebecca huikkasi asiasta minulle ja pian jo haimmekin tuolin meille. Rebeccan Instagram-tili 65m2 on muuten aivan valtavan viehättävä, jonka kuvien kauneus tuo minulle joka kerta hyvän ja rauhoittavan mielen. Hänen kykynsä vangita kauneutta kuviksi on mielestäni jotain aivan ainutlaatuista ja inspiroivaa!

Seuraava olohuonepostaus nähdäänkin sitten uusiksi maalatun katon ja seinän värin vaihtumisen jälkeen. En malttaisi odottaa oikein itsekään! ;)

Lidlin kesäasussa

4. elokuuta 2017


Tämän kesän suosikkimekkoni on ehdottomasti ollut kesälomareissullamme ruokaostosten lomassa silmiin osunut kesämekko Lidlistä.  En ole oikeastaan koskaan osannut kuvitella ylleni mitään kovin kuviollista, mutta tämän mekon herkullisen raikas väri sai tykästymään kankaan kuosiin. Mekon armollinen leikkaus on myös omiaan peittämään lukuisat jätskilitrat, jota mekon sisällä olleeseen hahmoon on tänä kesänä uponnut. Tämä on oikeastaan ensimmäinen kesä koskaan, kun en ole jaksanut stressata loman aikana tulleista parista kilosta; elämä kun on paljon muutakin kuin senttejä vyötäröllä ja kiloja vaa´alla.


Mekko / Lidl
Huivi / Lidl
Ballerinat / Lidl
Laukku / H&M
Kello / Michael Kors
Aurinkolasit / RayBan

Mekon kavereiksi lisäsin jo keväällä ostetut -ja niin ikään Lidlistä löydetyt- nuden väriset ballerinat ja kauniin nuden värisen huivin. Kengät olivat tarkoitus olla vain kevyet mökkikengät, mutta niiden uskomattoman pehmeä askelma on saanut käyttämään niitä lähestulkoon non-stoppina. Eipä sitä aina uskoisi, että ruokakassin sekaan sujahtaa onnistuneita vaate- ja asustelöytöjä lähikaupasta!

Balmuir Brand Store Helsinki

3. elokuuta 2017


Syksyn tulo saa usein monien pesänrakennusvietin nousemaan korkealle tai ainakin jossain määrin haaveilemaan minkälaisten kodintekstiilien ympäröimänä haluaisi piemenevät illat kynttilänvalossa ottaa vastaan. Itselleni syksyn tulo on myös aina merkannut eräänlaisen uuden sivun kääntämistä ja uuden ajan alkua - nyt tänä vuonna erityisesti. Pitkä sairaslomani on päättymäisillään ja seuraava askel toipumisessani on kohtapuoliin alkamassa. En voi kuin olla syvästi kiitollinen siitä kaikesta ajasta ja avusta, jota hoitava lääkärini on minulle näiden kuukausien aikana osoittanut ja siitä kaikesta muusta tuesta, jota osakseni olen saanut. Siksi nyt syksyn tullen tunnenkin, että alusta tulevalle toipumisohjelmalle on rakennettu hyvin ja jaksan luottaa siihen, että asiat järjestyvät omalla painollaan.

Tämän viikon tiistaina sain luoda katsauksen tänään avattavaan upeaan ja uskomattoman tyylikkääseen Balmuirin lippulaivaliikkeeseen Helsingissä (Pohjoisesplanadi 25-27), johon viehättävä Sanna kutsui minut avecikseen. Osasin odottaa liikkeeltä brändin tuttua olemusta pehmeine luonnonmateriaaleineen ja tyylikkäine kuoseineen mutta silti kaikki viimeisen päälle hiotut yksityiskohdat havahduttivat minut täysin! Sanoinkin Sannalle, että en voi kuin ihailla sitä taidonnäytettä, mitä liikkeen tyylikkäät kalusteet ja esillelaitot saavat yhdessä aikaan. Tuollainen kokonaisuus ei todellakaan synny itsestään vaan sen suunnittelijat ovat laittaneet aivan parastaan tuoden Balmuirin laadukkaat tuotteet niiden ansaitsemiinsa oikeuksiinsa!



Erityisen sykähdyttävää minusta oli tunnustella ihoani vasten vuodetekstiilejä, joiden langantieheyttä en meinannut aluksi uskoa edes todeksi. Tähän saakka pehmein kokeilemani pussilakana on percale-puuvilla, jonka langantiheys on huikeat 290, mutta Balmuirilla tämä pehmeys oli viety vieläkin pitemmälle. Sivelin nimittäin pussilakanaa, jonka langantiheys 400 sain minut haukkomaan henkeäni, mutta vieressä roikkuva malli, jonka pehmeyttä kuvailemaan en löydä edes sanoja, oli langantiheydellä 1000! Siis tuhat! Jos edes kerran elämässsään saisi nukkua tällaisissa unelmapehmeissä lakanoissa niin Prinsessa Ruususen unet jäisivät auttamatta toisiksi!






Vuodetekstiilien lisäksi katseeni kiinnitti Balmuirin toinen toistaan kauniimmat huivit ja päivätekstiilit, jotka pystyin helposti kuvittelemaan myös omaan kotiimme. Erityisesti mieleeni jäi harmaa B-logoinen villakoristetyynynpäällinen, joka näyttäisi ihanan kutsuvalta sohvallamme varsinkin kun olohuoneemme saa pian remontoidut seinät. Vaaleanharmaa villakoristetyyny toisi olohuoneeseemme kauniin, pehmeän kontrastin muuten niin vaaleaan sisustukseemme.


Kiitos vielä Sannalle kun sain kutsun tulla mukaan näkemään Balmuirin tyylikkään lippulaivaliikkeen ja kiitos Balmuirille vieraanvaraisuudesta ja kauniista kotiin saadusta lahjasta! Tänään Pohjoisespan ovet siis aukeavat ja Helsinki näyttää jälleen kauniimmalta tällaisen jalokiven tultua katukuvaan!



Aurinkoista loppuviikkoa!

Pala keittiötä

2. elokuuta 2017


Meidän kodissa keittiö taitaa olla vähiten kuvattuna tänne blogiin -ja syy on hyvin yksinkertainen: tunnen olevani melko huono löytämään oikean kuvakulman, jossa tämän hetken ei-niin-mairittelevat kaapinovet eivät näkyisi. Tai ovat ne olleet meillä koko tämän viisi ja puoli vuotta mitä tässä asunnossa olemme asuneet. Toki ne ajavat asiansa, mutta ovat silti auttamattomasti jääneet 1980-luvulle ja silmäni meinaa niitä katsoessa sairastua. Suuri toiveeni tulevan pintaremonttimme suhteen onkin, että saisimme noiden aikaa nähneiden kaapinovien tilalle uudet; emme tarvitse mitään hienoa ja prameaa, vain siistit ja ehjät. :)



Kaapinovia lukuunottamatta kotimme sydän palvelee meitä mainiosti. Ikean pyöreä Docksta-pöytä on käytössä ollut erittäin käytännölinen ja samaten Veken kalusteen Alis-tuolit ovat kestäneet hyvin. Arkikäytössä pidämme pöytämme ympärillä kolmea tuolia, mutta vieraiden tullessa pöydän ääreen mahtuu mainiosti pari-kolme lisää. Pyöreän pöydän etuna onkin, että se vie vähän tilaa mutta samalla mahduttaa äärelleen useita syöjiä.


Keittiötekstiileistä tällä hetkellä kaikista lähintä sydäntäni ovat Balmuirin upeat pellavaiset keittiöpyyhkeet. Niistä kerronkin huomenna vähän lisää!

Suloista sateenropinallista keskiviikkoa kaikille!