Sinisen syleilyssä

8. toukokuuta 2017


Viikonlopun lämmittävät auringonsäteet hellivät mieltä ja toivat kirkkaudellaan lupauksen tulevasta kesästä. Toisaalta, niin ihanalta kuin luonnon puhkeaminen kukkaan onkin, tämä vuodenaika muistuttaa minua joka kerta läheiseni menettämisestä. Äidin poismeno konkretisoituu aina näin alkukesän kynnyksellä muistuttaen siitä hirveästä kevätjuhla-aamusta, jolloin kaikki tapahtui. Olen kuitenkin antanut itselleni luvan vastaanottaa ne tunteet, joita vuodenaika tuo tullessaan tuntien ikävää ja muistella niitä lukuisia hyviä hetkiä, joita viidentoistavuoden ajan äidin kanssa sain kokea.



Lähdimme lauantaina Heikin kanssa hieman liikkeelle ja kävelyreissumme oli kuin satumaasta. Entisen asuinpaikkamme lähellä aukesi vehreä kumpu, joka lähestulkoon kylpi sinisten kukkien meressä. Sattumalta myös päälläni oleva takki oli samaa värimaailmaa kuin kukat ja pyysin Heikkiä ottamaan pitkästä aikaa blogiin asukuvia. Tämä viime vuoden takkilöytö tulee tänäkin keväänä olemaan usein käytössä kuten tänään yhdistettyäni sen kansa sinivalkoisen raitapuseron. Kuviot menivät yksiin niinkin.




Takki / Zara
Pusero / H&M
Farkut / H&M
Ballerinat / Tory Burch
Aurinkolasit / RayBan 
Laukku / Zara
Kello / Michael Kors

Kukista puheen ollen kävin tänään ystäväni kanssa Ikeassa ja löysin ihanan kissaystävällisen kukkakimpun. Kerron siitä piakkoin lisää mutta sitä ennen voitte käydä kurkkaamassa tunnelmia Instastoriesin puolelta. Nyt lähden vielä käymään kirjakaupassa ja nauttimaan ilta-auringosta. Hyvää alkanutta viikkoa!

24 kommenttia:

  1. Aivan mielettömät värit näissä kuvissa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iina, ihana kuulla että juurikin näiden upeiden värien vangitseminen kuviin onnistui! :)

      Poista
  2. Hihhii, taidanpa tietää mistä kukkakimpusta on kyse ;) Ja jos arvaukseni osuu oikeaan samoja kukkia löytyy meidän keittiön ja olohuoneen pöydältä!

    Ajatuksia ja voimarutistus sinulle, hienoa että olet antanut luvan ja pystyt ottamaan vastaan kaikki tunteet joita ajanjakso tuo mukanaan. Yhtään menetystä ei voi unohtaa eikä tarvitsekaan, ne vain muuttuvat osaksi elämää kauniina muistoina mutta myös ikävänä ja suruna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, kovin samaisilta kukkasilta näyttävät kun juuri kävin ihastelemassa uusinta postaustasi!

      Kiitos myötäelämisestäsi! <3 Se on juuri niin kuten kauniisti kirjoitit. Kiitos kun muistutit minua noista asioista. <3

      Poista
  3. Kuinka ihanat kuvat ja todella mikä kukkameri! <3 Tuollaiset kyllä aina hurmaa silmät ihan täysin <3 Iastuin myös kuvakulmiin!

    Paljon lämpimiä ajatuksia <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin jo nähdä tulevan kevään aikana sinunkin blogissasi kuvia samaisista kukkaista. Jotenkin sitä vaan tuli sellainen olo. :) Ja kiitos! <3

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Oi kiitos! Mieheni osasi hyvin vangita keväiset fiilikset kuviin! <3

      Poista
  5. Upeat kuvat ja kateus iskee maisemasta, täällä vielä niin luntaaaaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin alkoi sataa tänään lunta jos yhtään lohduttaa. :) Lähetän kukkamerellisiä ajatuksia sinne!

      Poista
  6. Nämä kuvat ovat upeat. <3 Olet erityisen kaunis murunen.<3

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka kauniit kuvat jälleen kerran! Tämän kertainen tekstin sisältö kosketti erityisellä tavalla. Äitini nukkui luotamme pois ja hautajaiset on tulevana lauantaina 😢 Äitienpäivä heti seuraavana päivänä mutta jollain lailla koen sen niin lohdullisena. Elämä jatkuu monien, lämpimien muistojen kautta 💜
    Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari1 <3 Mitä suurin, myötäelävin ja lämpimin osanottoni. Olen todella pahoillani siitä surusta, jota joudut kokemaan. Koin oman pahimman suruni keskellä, että mitkään hyvää tarkoittavatkaan lohdutuksen sanat eivät auttaneet. Ikävä oli niin suuri. Mutta ajan oloon suru helpotti ja lohdutuksen sanat muistuivat mieleeni ja aivan kuten sanoit; aloin vaalimaan kauniita muistoja, jotka eivät koskaan kuole ja joihin voi aina palata. Pidän sinut mielessäni. <3

      Poista
  8. Mä liikutuin sydänjuuriani myöten, ja purskahdin itkuun tän luettuani. Mä ymmärrän!

    Oma äitini kuoli myös kevällä joitakin vuosia sitten, ja kevät tuo aina mukanaan sen menetyksen tuskan. Kaikki tulee niin elävästi mieleen...

    Vaikka uskonkin vakaasti parempaan tulevaisuuteen, niin menetyksen tuska on tällä hetkellä hyvinkin voimakas vihollinen...

    Kiitos sulle myönteisestä blogista!

    Ja takki on täydellinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Ja kiitos kun jaoit tunteistasi Tunnen suurta myötätuntoa sinua kohtaan. <3

      Koen luonnon puhkeamisen kukkaan jollain tavalla todella hämmentäväksi, koska se muistuttaa omasta riistetystä läheisyydestä äitiin. Siksi näihin tunteisiin ei varmaan totukaan, koska mielessä kytee aina tämä ristiriita. Kuitenkin, "suru on kunniavieras" joka täytyy ottaa vastaan sen tullessa ja antaa itselle lupa kokea sen tuomat tunteet.

      Ei luovuteta, eihän? Kesää odotellessa. <3

      Ja kiitos kauniista sanoista, ihana kuulla, että blogisani on iloa. Lämpimiä ajatusia sinulle! <3

      Poista
  9. Ihania kuvia jälleen ootte saanut aikaan❤ toivottavasti sää pysyisi hyvänä, jotta se kunnon kevät ja kohta alkava kesä voisi tulla! Vaikka tuo sää ei aina näytäkkään siltä, niin kyllä se kesä ja lomat tulevat tuota pikaan! Mulla on enään vain 19 kouluun heräämistä(mukaan lukien lauantai jolloin on kevätjuhla), mutta vielä pitäisi jaksaa tehdä pari koetta ja lopputöitä. Noh onneksi sitten, kun loma alkaa niin saa levätä ja nauttia hyvästä seurasta koko loman ajan, etenkin kesäkuun ajan! Onneksi on aivan ihana suuri perhe, jossa saan olla mukana, niin ei koskaan ole yksin!❤
    Toivottavasti tuo aurinko näyttäytyisi ja lämmittäisi tällä viikolla sekä tulevilla. Todella paljon voimia sulle!❤ Onneksi sulla on aivan mahtava mies sekä kissa, jotka auttavat ja tukevat sua kaikkina aikoina!!:)❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mussukka! <3

      Muistan, kuinka itsekin laskin kouluaamut ennen kevätjuhlaa ja kun aamut vähenivät niin olo oli ihan mahtava - kesä todellakin tulee! Olet anasinnut lomasi kaiken koulutyöuurastuksen jälkeen ja miten ihanaa onkaa odottaa kaikkea miellyttävää kesään liittyvää. <3

      Perhe on ihana asia, ja sellainen meillä on. <3 Ja kisut tietysti, hehee! Halit!

      Poista
  10. Ihanat kuvat ! Olen pahoillani äidistäsi.

    VastaaPoista
  11. Moi!
    Jälleen kerran... niin koskettava ja aito teksti. Sulla on joku maaginen taito välittää aidot tunteet tänne ruudun toiselle puolelle.

    Hoo! Mulla on just tuo sama takki. Mun hellu sanoo sitä mummo takiksi 😂🙈 mut mä tykkään!

    Ja niistä tunteista; älä missään nimessä patoa niitä sisääsi vaan ole juuri sitä mitä tunnet sillä hetkellä. Tunteiden patoaminen on ollu mun yks suurimpia virheitä ja niiden läpikäyminen vuosien jälkeen ei oo ollu mikään pikku juttu.

    Iloa ja valoa päivääsi! ☉💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos mieltä lämmittävistä ja ilahduttavista sanoistasi! Kirjoittaminen on minulle terapeuttinen tapa käsitellä tunteita, joten sanasi upposivat sydämeeni, kiitos! <3

      Tunteiden rehellinen käsittely on toipumisen ehdoton edellytys ja vaikka niiden vastaanottaminen onkin välillä vaikeaa, niin ehdottoman tärkeää ja puhdistavaa. Kiitos myötätunnostasi. Ja mitä tulee tunteiden myöhemmin läpikäymiseen niin sekin on valitettavan tuttua.. onneksi se ei ole kuitenkaan mahdotonta vaikka kipeää tekeekin.

      Ja mummotakille pisteet, se on ihana takki - ei siitä mihinkään pääse! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!