Ajatuksia blogista, luovuudesta ja jaksamisesta

23. maaliskuuta 2017


Istuskelen juuri söpösti somistetussa ja viihtyisän puheensorinan täyttämässä kahvilassa. Otin koneen mukaan aikeenani kirjoittaa hieman kuulumisia ja mietteitä kuluneilta päiviltä. Heikki lähti käymään punttisalilla ja minä nautin leivoksen kuuman kahvin kera samalla kun näppis sauhuaa tajunnanvirran tuottamia sanoja. Ihan reilu työnjako. Ainut miinus, mikä tätä hetkeä hieman spoilaa on takanani istuva asiakas, joka syö niin äänekkäästi, että tekisi mieli kääntyä ja sanoa asiasta. Niin kuin ehkä muistatte, olen todella yliherkkä ruoan mässytykselle ja se ärsyttäää itseänikin. Misofoniaa kaiketi?

Viime päivät ja oikeastaan jo viime viikot ovat sujuneet mukavasti. Ihan oikeasti, vaikka ei siitä kauaakaan ole, kun kirjoitin itsenikin yllättäneestä romahtamisesta.  Mutta sanotaanko näin, että olosuhteisiin nähden voin hyvin.

Sen jälkeen kun sain tekstin masennuksestani kirjoitettua ja samalla jäsenneltyä tapahtumat myös itselleni, aloin pikkuhiljaa hyväksyä tilanteeni. Vakavan masennuksen alustava diagnoosi tuntui aluksi aivan siltä, kuin elämäni laiva olisi ajanut karille. Nyt kuitenkin elämän myötätuuli on alkanut puhaltaa lämpimän lempeästi -vaikka toipuminen on vasta alussa- ja se tuntuu tietenkin hyvältä.

Luin kerran eräästä lehdestä, että masennuksen tai ahdistavien kokemusten keskellä olisi hyvä pitää kiinni tietyistä päivärutiineista, jotta ei eristäytyisi irti arjesta tai muista ihmisistä. Tällaiset miellyttävät arkirutiinit ovat viime päivinä oikein korostaneet merkitystään ja siksi yritän pitää itseni aktiivisena liikkeissäni niin, että myös ajatukseni pysyvät kiinni myönteisissä asioissa. Tämä on auttanut minua elämään päivä kerrallaan olematta liian huolissani huomisesta ja asioista, jotka eivät vielä ole tapahtuneet.

Toinen arjessa ilahduttava asia on ollut huomata oma kehitys sisäisen luovuuden tuottamisessa ulos. Auringonvalon lisääntyessä olen lähes päivittäin kaivanut kameran esille kaapista ja alkanut kuvaamaan. Olen havainnut tämän todella terapeuttiseksi tavaksi hallita stressiä vaikka välillä vähän turhauttaakin, jos tietty kuvausidea ei onnistukaan. Teidän kannustava palautteenne kehittymisessäni on kuitenkin ilahduttanut minua niin paljon, että olen viimeinkin ajatellut rohkaistuvani ilmoittautumaan jollekin valokuvauskurssille ammattilaisen ohjattavaksi. Katsotaan milloin ja mihin, mutta nyt minulla olisi siihen aikaa myös keskittyä! 

Minusta on myös alkanut tuntumaan, että viimein olisi aika ostaa blogille oma domaini ja näin ollen ottaa blogin pitämiseen hieman ammattimaisempi ote. Viime viikkojen ja myös tulevat blogiyhteistyöt ovat saaneet minulle onnistumisen tunteita omiin taitoihini ja kykyihini pitää blogia ja siihen, että oma uniikki tyylini tähän pieneen sivutyöhön on viimein löytynyt. Ja arvaatteko mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että haluaisin blogini ulkoasuun hieman yksilöllisempää ilmettä ja tehdä sen samalla hieman helppolukuisemmaksi. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että uusin postaus aukeaisi etusivulle ilman ylimääräisiä klikkauksia "lue lisää"-painikkeesta. Koittakaa siis kestää tulevia ulkoasumuutoksia. Lupaan, että tuleva ulkoasu tulee pysymään samana hieman pidempään, kuin tämä nykyhetkinen. ;)

Hiljattain eräässä yhteydessä tuli kaunis ajatus siitä, että itseensä tasapainoisesti suhtautuva ihminen ei ajattele itsestään liikaa, muttei myöskään liian vähän. On siis ihan oikein tuntea itseään kohtaan tervettä arvostusta, kunnioitusta ja uskoa itseensä. Tätä nyt opettelen ja yritän muistaa sanoa itselleni joka päivä, että minä osaan ja voin olla itsestäni terveellä tavalla ylpeä.  Jospa sitä alkaisi puhumaan itselleen viimein kauniisti?


14 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä tuo blogin ulkoasun personoonallisemmaksi tekeminen. Blogin ulkoasu erottuisi paremmin toisista blogeista, kuin tämä nykyinen. Vaikkei nykyisessäkään mitään vikaa ole. :)

    Oletko kokeillut smoothiebowl reseptejä? Ois kiva saada postaus tästä nyt hyvinkin pinnalla olevasta aamupalasta.

    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon palautteesta! Tätä minäkin toivon ja punnitsen vaihtoehtoja ostaako palvelu joltakin koodarillta vai valitakko joku valmis blogipohja, joka kuitenkin erottuisi joukosta. :)

      Ja kiitos postausideasta! Minun piti ihan googlata "smppthiebowl"- niin pihalla olen tämän hetken ruokatrendeistä. :D Idea tuntuisi kyllä tosi kivalta ja varmasti menee kokeiluun! Tällä viikolla Heikki valmisti meille terveelliset aamunherättäjät, inkivääri-sitruuna-shotit ja sen resepti on tulossa piakkoin. :)

      Poista
  2. Kauniita ajatuksia ja juuri näin -ei liikaa, mutta ei myöskään liian vähän! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! Tämä on tätä tasapainoisen ajattelutavan opettelua. :) <3

      Poista
  3. Kuulostaa hyvältä, ihanan positiivinen postaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että positiivisuus välittyi. Kiitos Jenni! <3

      Poista
  4. Tätä tekstiä luki kuin tanssi ❤ se lipui kokoaika kauniisti eteenpäin. Lopussa ajattelin, kumpa joku päivä osaisin kirjoittaa yhtä kauniisti ja sujuvasti ja kuinka hieno lahja kirjoittaminen onkaan 💛 sen hienon kuvaus lahjasi lisäksi 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä osasit niin ihanasti kirjoittaa jälleen, että hymykuopat tulivat syvälle poskiini. Kiitos! <3

      Poista
  5. Todella kaunis ja aito teksti! Kaipaan tällaisia aitoja kirjoutuksia enemmän, kun monissa blogissa tuntuu olevan ainainen "jeejee, elämä on ihanaa" - meininki 😂. Sinusta saa aidon ja rehellisen kuvan!
    Ihanaa, kuulla, että voit jo paremmin❣ ota kuitenkin vielä rauhallisesti ja kuuntele kehoasi. Takapakki voi yllättää nopeastikin; voin sanoa kokemuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että koet blogini aidoksi ja rehelliseksi. Siihen pyrin jatkuvasti, joten sydäntäni lämmittää tieto, että fiilikseni välittyvät oikein. Kiitos! 💕
      Myönnän, että ensimmäinen blogini oli sellaista positiivisuuden iloittelua ja ajattelin, ettei kukaan halua lukea elämän realiteeteista ja siitä, että aina ei ole hyvä päivä. Sittemmin oivalsin, että sehän on vain elämää, eikä kenenkään elämä voi olla pelkkää nousukiitoa.

      Vaikka keskitynkin blogissani pääsääntöisesti hyviin asioihin, niin tuntuisi oudolta keskittyä vain ja ainoastaan niihin. Silloin blogista voisi ehkä kadota aitouden tuntu. Näin ainakin itse ajattelen.

      Kiitos kun olet blogini matkassa. Ihanaa päivää sinne! 🌸

      Poista
  6. Rakastan tapaasi kirjoittaa ja rakastan kuviasi! Tulet vielä pääsemään pitkälle tämän blogin kanssa jos suinkin haluat. Olet paras!💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elisabete, kiitos! Kuinka ihanan tsemppaava ja kannustava ajatus. Arvostan! Olet kultaa!💛💕

      Poista
  7. Kaunis teksti Jenna <3 Multa oli mennyt tämä ohi, mutta onneksi nyt näin tämän! Aivan ihanan armollisia ajatuksia! Kiitos tästä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!