04012017

4. tammikuuta 2017


Heräilin aamulla ilman kellonsoittoa. Availin silmiäni rauhassa, venyttelin pitkään. Auringonsäteet tulvivat sälekaihtimien raoista ja tiesin heti, että tästä tulee hyvä päivä.

Viime viikkojen järjetön unettomuus vaikuttaa edelleen ja siksipä päätin antaa tänään itselleni aikaa. En ole sopinut mitään, tämä päivä on minun ja vapaa kaikista velvollisuuksista ja menoista.

Keitin aamukahvin vastajauhetuista pavuista. Luin rauhassa joka aamun rutiineihin kuuluvan ajatuksen ja mietiskelin sitä. Avasin koneen ja sain valtavan paljon ajateltavaa ja voimaa kauniista ja myötäelävistä ajatuksistanne edelliseen postaukseeni. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei omien voimavarojeni vähentymisen kertominen olisi jännittänyt, mutta olen iloinen siitä, että tein sen. Sitä mukaa kuin ajatukseni jäsentyivät kirjoittamisen myötä, myös teidän konkreettinen läsnäolonne piristi ja kosketti sydäntäni. Ensi viikon lääkäriaika antaa minulle varmasti lisää työkaluja toipumiseen ja saan tarvitsemaani apua. Tämä tieto rauhoittaa valtavasti.


Pyykit pyörivät parasta aikaa koneessa ja rakastankin puhtaan pyykin tuoksua. Pyykinpesu on niitä harvoja kotitöitä, jota aina odotan puhumattakaan niiden ripustamisesta kuivumaan.

Tänään meillä on Heikin kanssa yhteinen ilta, niin kuin joka keskiviikko. Rauhoitamme sen kaikesta hälinästä, vaihdamme ajatuksiamme ja olemme läsnä vain toisillemme. Tämä päivä on siis hyvä päivä. <3

16 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä, kivaa kun muistat olla itsellesi lempeä! Tuo on juuri pahinta, kun itsekin kärsin unettomuudesta joka lähti taas käsistä, että aamusta alkaen pitää vetää ihan sata lasissa lasten takia vaikka kuinka uuvuttaisi. Mutta päivä kerrallaan, toivotaan hyviä unia uuden vuoden myötä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja! <3 Arvostukseni teitä äitejä kohtaan on pilvissä saakka kun jaksatte kasvattaa lapisanne ja olette niin epäitsekkäitä. Voimia todella paljon arkeen sinnekin, me selvitään kyllä! <3

      Poista
  2. Hei Jenna! Olen seurannut blogiasi taustalla jo aika pitkään, ja välillä myös jättänyt kommenttia. Vaikutat niin sydämelliseltä ja ihanalta ihmiseltä, että toivon sinulle kaikkea hyvää! Olit rohkea, kun kerroit "romahtamisestasi", mutta uskon, että asiasta puhuminen ja sen julkituominen auttaa paranemisprosessissa. Pidän blogistasi juuri sen takia, koska uskallat puhua myös elämän "nurjasta puolesta". Välillä elämä ottaa, mutta elämällä on myös tapana kantaa! T. Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anne! Muistan sinut hyvin ja jättämäsi kauniit kommenttisi! Sait jälleen sydämeeni lämmön tunteen aikaiseksi ja hymyni nousemaan kasvoillani korviin saakka. Kiitos paljon lämmöstäsi ja myötäelämisestäsi. Sanasi kertovat myös paljon sinusta miten hyväsydäminen ja empaattinen oletkaan. Elän sanoillasi jälleen pitkään, kiitos! <3

      Poista
  3. Tämä teksti osui sydämeen ❤ valtavan upea teksti ❤

    Sydämellistä päivää sinulle // teille ❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydän täynnä lämpöä lähetän voimia myös sinne! <3

      Poista
  4. Ihanaa kahdenkeskistä iltaa teille❤ Olet tärkeä mulle, ja tuot elämääni iloa kirjoitusten, instagramin ja kasvotusten(aina kun nähdään) kautta!!�� Aivan super ihanaa viikkoa sulle!❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aina ihana nähdä myös sinua, tunnut ihan pikkusiskoltani! <3

      Poista
  5. Kuulostaa että sinullla on ollut mukava päivä! Juuri tuollaisia päiviä minäkin tarvitsisin <3 Niiden eteen täytyy kolmen pienen lapsen äitinä tehdä monia järjestelyjä, joten ihan heti näköpiirissä ei ole päivää, jonka voisin suoda vain itselleni. Mutta pieniä voimaa tuovia hetkiä jokaisen arjesta voi silti löytyä ja niitä meidänkin päivään tänään mahtui. Olet ajatukissani! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon sydämestäni, että sinun ja teidänkin stressi alkaisi pala kerrallaan helpottamaan. Työsi äitinä on korvaamatonta ja lapsesi ovat onnekkaita, kun ovat saaneet äidikseen juuri sinut. <3

      Poista
  6. Todella kaunis kirjoitus, jälleen kerran. Asiat järjestyvät varmasti. Ja voin uskoa, että näistä asioista näin avoimesti puhuminen on jännittänyt, itse en ollut niin rohkea kun itselläni oli vastaava tilanne.

    Keskity positiivisiin asioihin 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Omien hiipuneiden voimien tunnustaminen itselle saatika toisille on ollut todella kova paikka, mutta samalla koen sen ehdottomaksi edellytykseksi toipumiselle. Onko sinun tilanteestasi kulunut kauan aikaa? Toivon voimia myös sinulle! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!