Huomenia!

Toinen viikko sokerittomuutta on nyt takana ja tässä yhteenvetoa viikon tuntemuksista. Sokerista vieroittuminen on ollut paljon rankempaa kun osasin odottaakaan. Siitä huolimatta luotan siihen, että jossain vaiheessa luopumisen tuska alkaa helpottaa ja löydän herkuttelun tilalle korvaavia vaihtoehtoja.

Painoni ei tällä viikolla hirmuisesti kaventunut, mutta tarkoituksenani ei olekaan pudottaa kovin paljon painoa. Tässä kuitenkin lukemia mustaa valkoisella, jos ne kiinnostavat:

Lähtöpaino 62,4
Viikko 1 paino 61,4
Viikko 2 paino 61,3

MA: Lievästi sanottuna pinna on kireellä! Mä haluun sokeriaaaaaaaaaaaaa!!! Voi tauti kun mä olen siitä riippuvainen! Voinko mä koskaan päästä irti sokerikoukusta? Tää on tosi rankkaa. :(




TI: Tänään on mennyt hyvin, jipii! Aamuinen kananmunabanskuplätty kaardemummalla oli niin herkkua että vei makeannälän kertaheitolla. Tänään sain myös blogini Faceen niin kannustavaa tsemppiä, ettei tässä kamppailussa voi muuta kuin onnistua. Kiitos siis ihanat lukijat! ❤️



KE: Tämäkin päivä on ollut suhteellisen helppo taistelussa sokeria vastaan. Päivällä tosin haaveilin taas kerran laskiaispullasta, joten jos joku tietää mistä voisi saada gluteenittoman, maidottoman ja sokerittoman laskarin niin saa vinkata. :) Totesin myös tänään kuinka tärkeää on pitää verensokeri pitkin päivää tasaisena, jotta mieliteot pysyy reilassa. (Tosin sekään ei aina päde mielitekoihini, kuten tänään!) Tänään iltapäivällä musta myös alkoi ensimmäistä kertaa tuntumaan, että onnistun tässä prjoketissa, mutta illalla olo olikin jo aivan toista ääripäätä. TÄNNE SITÄ SOKERIA JA ÄKKIÄ!



TO: Jee, tämä päivä sujui yllättävän kivuttomasti! Avauduin nimittäin eilen illalla Facebookissa sokeririippuvuudestani ja kuinka vaikealta siitä irrottautuminen tuntuu. Sain päivitykseeni kymmenittäin tsemppikommentteja ja hyviä vinkkejä. Sain toisten kannustuksesta älyttömästi voimaa jatkaa! En ole muuten koko projektin aikana vielä kertaakaan retkahtanut sokeriin - siitä olen ylpeä ja se tsemppaa myös pysymään päättäväisenä!


PE: Uskomatonta, mutta tänäänkin on ollut suhteellisen helppo päivä! Kaipasin iltapäivällä lähes tulkoon tavaksi tullutta perjantaipullaa, mutta mieliteko väistyi kun sain puhuttua sen työkaverilleni. Muutenkin huomaan mielialani olleen viime päivinä korkeammalla kuin tavallisesti. Voisiko sokerittomuus vaikuttaa asiaan?




LA: Tänään vietimme ystävien kanssa päivän Hämeenlinnassa enkä päivän tuoksinnassa ehtinyt edes ajatella sokeria. Yhden kaverin kanssa muutaman sanan sokerikoukusta vaihdoimme ja se oli taas hyvä tsemppi jatkaa!


SU: Tämä päivä on sujunut hyvin. Nukuin pitkään ja heräsin kun Heka saapui pelaamasta kiekkoa. Siivoiltiin yhdessä ja sen jälkeen lähdettiin ystävien kanssa luistelemaan. Illalla käytiin syömässä kiinalaisessa ravintolassa ja koko päivänä ei tehnyt mieli sokeria (okei no vähän teki mieli kun otettiin nämä postauksessa olleet kuvat. Tuo suklaalevy on nimittäin lojunut kaapissa aika kauan, mutten silti ole siihen sortunut! En kuitenkaan raaski heittää sitä roskiin, joten en tiedä mitä sille tekisin.. )

Kaiken kaikkiaan tämä viikko siis piti sisällään monenlaisia tunteita turhautumisesta onnistumiseen ja levollisuudesta ärsytykseen. Ystäväni P kuitenkin vakuutti, että sokerista luopuminen ei ole mahdotonta, vaikka vaikeaa se on! Kahden viikon sokerittomuuden jälkeen haluan osoittaa kuitenkin itselleni, että pystyn tähän enkä halua luovuttaa. Kolmatta viikkoa siis kohti, hop!

Sokerisiepon selitykset viikko 2/6

29. helmikuuta 2016

Huomenia!

Toinen viikko sokerittomuutta on nyt takana ja tässä yhteenvetoa viikon tuntemuksista. Sokerista vieroittuminen on ollut paljon rankempaa kun osasin odottaakaan. Siitä huolimatta luotan siihen, että jossain vaiheessa luopumisen tuska alkaa helpottaa ja löydän herkuttelun tilalle korvaavia vaihtoehtoja.

Painoni ei tällä viikolla hirmuisesti kaventunut, mutta tarkoituksenani ei olekaan pudottaa kovin paljon painoa. Tässä kuitenkin lukemia mustaa valkoisella, jos ne kiinnostavat:

Lähtöpaino 62,4
Viikko 1 paino 61,4
Viikko 2 paino 61,3

MA: Lievästi sanottuna pinna on kireellä! Mä haluun sokeriaaaaaaaaaaaaa!!! Voi tauti kun mä olen siitä riippuvainen! Voinko mä koskaan päästä irti sokerikoukusta? Tää on tosi rankkaa. :(




TI: Tänään on mennyt hyvin, jipii! Aamuinen kananmunabanskuplätty kaardemummalla oli niin herkkua että vei makeannälän kertaheitolla. Tänään sain myös blogini Faceen niin kannustavaa tsemppiä, ettei tässä kamppailussa voi muuta kuin onnistua. Kiitos siis ihanat lukijat! ❤️



KE: Tämäkin päivä on ollut suhteellisen helppo taistelussa sokeria vastaan. Päivällä tosin haaveilin taas kerran laskiaispullasta, joten jos joku tietää mistä voisi saada gluteenittoman, maidottoman ja sokerittoman laskarin niin saa vinkata. :) Totesin myös tänään kuinka tärkeää on pitää verensokeri pitkin päivää tasaisena, jotta mieliteot pysyy reilassa. (Tosin sekään ei aina päde mielitekoihini, kuten tänään!) Tänään iltapäivällä musta myös alkoi ensimmäistä kertaa tuntumaan, että onnistun tässä prjoketissa, mutta illalla olo olikin jo aivan toista ääripäätä. TÄNNE SITÄ SOKERIA JA ÄKKIÄ!



TO: Jee, tämä päivä sujui yllättävän kivuttomasti! Avauduin nimittäin eilen illalla Facebookissa sokeririippuvuudestani ja kuinka vaikealta siitä irrottautuminen tuntuu. Sain päivitykseeni kymmenittäin tsemppikommentteja ja hyviä vinkkejä. Sain toisten kannustuksesta älyttömästi voimaa jatkaa! En ole muuten koko projektin aikana vielä kertaakaan retkahtanut sokeriin - siitä olen ylpeä ja se tsemppaa myös pysymään päättäväisenä!


PE: Uskomatonta, mutta tänäänkin on ollut suhteellisen helppo päivä! Kaipasin iltapäivällä lähes tulkoon tavaksi tullutta perjantaipullaa, mutta mieliteko väistyi kun sain puhuttua sen työkaverilleni. Muutenkin huomaan mielialani olleen viime päivinä korkeammalla kuin tavallisesti. Voisiko sokerittomuus vaikuttaa asiaan?




LA: Tänään vietimme ystävien kanssa päivän Hämeenlinnassa enkä päivän tuoksinnassa ehtinyt edes ajatella sokeria. Yhden kaverin kanssa muutaman sanan sokerikoukusta vaihdoimme ja se oli taas hyvä tsemppi jatkaa!


SU: Tämä päivä on sujunut hyvin. Nukuin pitkään ja heräsin kun Heka saapui pelaamasta kiekkoa. Siivoiltiin yhdessä ja sen jälkeen lähdettiin ystävien kanssa luistelemaan. Illalla käytiin syömässä kiinalaisessa ravintolassa ja koko päivänä ei tehnyt mieli sokeria (okei no vähän teki mieli kun otettiin nämä postauksessa olleet kuvat. Tuo suklaalevy on nimittäin lojunut kaapissa aika kauan, mutten silti ole siihen sortunut! En kuitenkaan raaski heittää sitä roskiin, joten en tiedä mitä sille tekisin.. )

Kaiken kaikkiaan tämä viikko siis piti sisällään monenlaisia tunteita turhautumisesta onnistumiseen ja levollisuudesta ärsytykseen. Ystäväni P kuitenkin vakuutti, että sokerista luopuminen ei ole mahdotonta, vaikka vaikeaa se on! Kahden viikon sokerittomuuden jälkeen haluan osoittaa kuitenkin itselleni, että pystyn tähän enkä halua luovuttaa. Kolmatta viikkoa siis kohti, hop!

Jee mikä aurinkoinen aamu!

Ihan tajuttoman upea aamu, fiilis on todella korkealla ja nyt tuntuu, että pimein talvi alkaa pikkuhiljaa olla selätetty, onhan maaliskuu jo aivan nurkan takana! Tämä viikonloppu on muutenkin mennyt tosi mukavissa merkeissä ja olo on kaikin puolin virkistynyt. Ensi viikko on vielä töitä ja sitten alkaakin TALVILOMA! Mun ainut suunnitelma lomalle on nukkua univelat pois ja ulkoilla niin paljon kuin mahdollista. Täytyy vaan toivoa, että aurinkoisia päiviä riittäisi myös sinne asti!






Ihanaa sunnuntaita kaikille! Me aletaan siivoilemaan ja iltapäivällä on tarkoitus lähteä jäälle. Olen viimeksi kaksitoistavuotiaana pitänyt luistimia jalassani (kyllä vaan, me ei luisteltu yläasteella kertaakaan!) ja suoraan sanottuna mulla on jäänyt luistelemisesta ihan kauhea kammo. Nyt kuitenkin Heikin esimerkin innoittamana päätän uhmata kammoani ja kokeilla miltä luisteleminen tuntuu. Todennäköisesti en pysy edes pystyssä, hahaa! :D

Keltainen helmikuu ja loman odotusta

28. helmikuuta 2016

Jee mikä aurinkoinen aamu!

Ihan tajuttoman upea aamu, fiilis on todella korkealla ja nyt tuntuu, että pimein talvi alkaa pikkuhiljaa olla selätetty, onhan maaliskuu jo aivan nurkan takana! Tämä viikonloppu on muutenkin mennyt tosi mukavissa merkeissä ja olo on kaikin puolin virkistynyt. Ensi viikko on vielä töitä ja sitten alkaakin TALVILOMA! Mun ainut suunnitelma lomalle on nukkua univelat pois ja ulkoilla niin paljon kuin mahdollista. Täytyy vaan toivoa, että aurinkoisia päiviä riittäisi myös sinne asti!






Ihanaa sunnuntaita kaikille! Me aletaan siivoilemaan ja iltapäivällä on tarkoitus lähteä jäälle. Olen viimeksi kaksitoistavuotiaana pitänyt luistimia jalassani (kyllä vaan, me ei luisteltu yläasteella kertaakaan!) ja suoraan sanottuna mulla on jäänyt luistelemisesta ihan kauhea kammo. Nyt kuitenkin Heikin esimerkin innoittamana päätän uhmata kammoani ja kokeilla miltä luisteleminen tuntuu. Todennäköisesti en pysy edes pystyssä, hahaa! :D

Heipä hei!

Kahta asiaa en arjessani vaihda; kunnon vessapaperia ja laadukasta kahvia. :D Jos joku tulisi ja ottaisi multa jälkimmäisen pois, olisi se varmasti le katastrof ja suuri sellainen.

Meillä on ollut Heikin kanssa koko avioliittomme ajan sellainen motto, että tehdään arjesta mukavaa ja nautitaan niistä ihan tavanomaisistakin asioista, kuten kahvista. Se ei siis tarkoita brassailemista vaan sitä, että nauttii joka päivästä tehden arjesta kivaa ja sujuvaa. Meillä oli oikeastaan tämä sama teema jo häitämme suunnitellessamme pian seitsemän vuotta sitten. Meillä ei ollut mahdollisuutta järjestää suuria häitä, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se sopi meille todella hyvin. Meillä olikin tuolloin yhteisenä ajatuksena, että keskittyisimme naimisiin menemisen sijasta pikemminkin naimisissa olemiseen ja siihen, että arki toimii ja on miellyttävää. Ja niin se on ollutkin. On ihanaa jakaa elämä parhaan ystäväni kanssa enkä koskaan halua lakata arvostamasta sitä, kuinka onnekas olen aviopuolisoni suhteen. Hän on ollut minulle kaikkina näinä vuosina tuki ja turva ja kunnioitettava perheen pää, joka hellästi rakastaa ja myös kestää omituisuuksiani.

Meillä arjen pieniin iloihin kuuluu siis kunnon kahvi. Miten ihanalta tuntuukaan nousta aamulla uuteen päivään, kun voi jauhaa kahvipavuista tuoretta kahvia! Jos langoilla on muitakin kahvikissoja, niin jaatteko saman ajatuksen?




Meillä juodaan usein tummapaahtoista kahvia, koska se on pehmeää ja vatsaystävällisempää kuin vaalea paahto. Olin aivan ällikällä lyöty, kun Heka toi viime viikolla Liidelistä tätä extra tummaa Bellarom-kahvia joka oli ihan tajuttoman hyvää! Liideli yllätti siis taas, siitä taitaakin tulla pian mun lempi ruokakauppa, hehe! (Tänään löysin Lidlistä uudet treenivaatteet, mun garderoobi alkaakin täyttyä Liidelin kuteista!)





Mitä asioita te ette vaihtaisi arjestanne pois ja miten te teette arjestanne kivaa? Hyvät vinkit jakoon. :)

Kahvikissan uusin lempparilatkittava

25. helmikuuta 2016

Heipä hei!

Kahta asiaa en arjessani vaihda; kunnon vessapaperia ja laadukasta kahvia. :D Jos joku tulisi ja ottaisi multa jälkimmäisen pois, olisi se varmasti le katastrof ja suuri sellainen.

Meillä on ollut Heikin kanssa koko avioliittomme ajan sellainen motto, että tehdään arjesta mukavaa ja nautitaan niistä ihan tavanomaisistakin asioista, kuten kahvista. Se ei siis tarkoita brassailemista vaan sitä, että nauttii joka päivästä tehden arjesta kivaa ja sujuvaa. Meillä oli oikeastaan tämä sama teema jo häitämme suunnitellessamme pian seitsemän vuotta sitten. Meillä ei ollut mahdollisuutta järjestää suuria häitä, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se sopi meille todella hyvin. Meillä olikin tuolloin yhteisenä ajatuksena, että keskittyisimme naimisiin menemisen sijasta pikemminkin naimisissa olemiseen ja siihen, että arki toimii ja on miellyttävää. Ja niin se on ollutkin. On ihanaa jakaa elämä parhaan ystäväni kanssa enkä koskaan halua lakata arvostamasta sitä, kuinka onnekas olen aviopuolisoni suhteen. Hän on ollut minulle kaikkina näinä vuosina tuki ja turva ja kunnioitettava perheen pää, joka hellästi rakastaa ja myös kestää omituisuuksiani.

Meillä arjen pieniin iloihin kuuluu siis kunnon kahvi. Miten ihanalta tuntuukaan nousta aamulla uuteen päivään, kun voi jauhaa kahvipavuista tuoretta kahvia! Jos langoilla on muitakin kahvikissoja, niin jaatteko saman ajatuksen?




Meillä juodaan usein tummapaahtoista kahvia, koska se on pehmeää ja vatsaystävällisempää kuin vaalea paahto. Olin aivan ällikällä lyöty, kun Heka toi viime viikolla Liidelistä tätä extra tummaa Bellarom-kahvia joka oli ihan tajuttoman hyvää! Liideli yllätti siis taas, siitä taitaakin tulla pian mun lempi ruokakauppa, hehe! (Tänään löysin Lidlistä uudet treenivaatteet, mun garderoobi alkaakin täyttyä Liidelin kuteista!)





Mitä asioita te ette vaihtaisi arjestanne pois ja miten te teette arjestanne kivaa? Hyvät vinkit jakoon. :)

Heissulivei!

Muutama viikko sitten podin hiusdilemmaa ja kyselin teiltäkin vinkkejä mikä hiusmalli olisi passeli päähäni. Ylivoimaisesti suosituin ja eniten ääniä saanut lookki oli viime huhtikuinen lyhyt hiusmalli, joka lukeutuu myös omaksi suosikeikseni. Muistan, kuinka tuolloin oli aikamoinen totuttelu niin lyhyeen lettiin, mutta pitkien kutrien jälkeen se oli tosi kivaa vaihtelua. Ainut miinus siinä mallissa oli sen joka aamuinen laittaminen. Olen nimittäin perinyt isän puolelta todella paksun hiuslaadun, joka toki on vahva mutta välillä aika työläs. Lyhyissä hiuksissa sen laittaminen korostui ja toisaalta pidemmässä mallissa se on niin painava, etten jaksa sitä kantaa. Ongelmansa siis kullakin, tiedän!

Viime viikolla kampaajalla käydessäni halusin jotain näiden kahden hiusmallin väliltä ja niinpä päädyin jo monesti minulla olleeseen a-linjaiseen Bobiin eli niin sanottuun Victoria Beckham-tukkaan. Malli on helppohoitoinen ja huonoina hiuspäivinä (kuten tänään) se on helppo kietaista puolikkaalle ponnarille. Olen käynyt samalla kampaajalla jo useamman vuoden ajan ja hän tietää joka kerta tasan tarkkaan miten pehkoani käsitellä siinä myöskin onnistuen!

Tyvikasvuni oli kolmen kuukauden kampaajalla käynnin välillä taas sitä luokkaa, että tartti tehdä jotain. Minulla kasvaa hiukset lähes pari senttiä kuussa ja vaaleassa tukassa ei-minkään-värinen-maantienharmaa-oma värini on tyvikasvuna aika ikävä. Ilmettä siis kirkastettiin lähes platinan värisillä raidoilla ja olen lopputuolokseen taas enemmän kuin tyytyväinen. Seuraavalla kerralla raidoitetaan taasen vähän lämpimämmällä sävyllä, jotta lopputulos säilyy luonnollisena.



Poncho // H&M
Pusero // H&M
Kynähame // Lidl
Kello // Michael Kors
Kengät // Second hand


Nämä kuvat ovat otettu viime sunnuntailta, jolloin tein aamulla suoristusraudalla kiharoita. Voisin otattaa hovikuvaajallani piakkoin kuvia myös sellaisesta lookista, jossa hiukseni ovat suorat. Malli toimii myös silloin.

Aijjuu, hiuksista poiketen mun on pakko hehkuttaa mun uusinta hamelöytöä, joka on tässä asussa. Tykkään käyttää alle polven pituisia puolihameita, mutta niitä tuntuu olevan tosi vaikea löytää kun niin monessa kaupassa on myynnissä pelkkiä minareita. Noh, tämä todella ihanalta päällä ja hyvältä materiaalilta tuntuva hame löytyi ruokakauppareissulta Liidelistä. Kyllä vain, en juksaa! Tätä samaa mallia oli saatavilla myös raikkaan navy-valkoisena raitahameena, jonka ehdottomasti haluan kuvauttaa seuraavassa asukuvassa. Lidlistä voi siis tehdä löytöjä! Löysin samalla reissulla myös pehmoisen velouri-oloasun ja kertoipa ystäväni hänen aviomiehensä löytäneensä sieltä kerran jopa kokopuvun!




Loppuun kysyisin teiltä vielä hyvää kuivashampoo-suositusta. En ole nimittäin eläessäni käyttänyt moista mutta pikkuhiljaa olisi hyvä opetella. Hiukseni rasvoittuvat todella nopeasti ja koska en enää millään jaksaisi olla niitä joka päivä pesemässä niin hiuspuuterista voisi olla ehkä iloa. Jotkut vaan ovat kertoneet niiden tekevän hiusten pintaan "kuoren" ja karsastan jo pelkkää ajatustakin. Onko teillä siis asiasta kokemusta ja jos on, minkä merkkisen kuivashampoon olette havainneet hyväksi? Kiitos avusta jo etukäteen! <3

Uudet hiukset

23. helmikuuta 2016

Heissulivei!

Muutama viikko sitten podin hiusdilemmaa ja kyselin teiltäkin vinkkejä mikä hiusmalli olisi passeli päähäni. Ylivoimaisesti suosituin ja eniten ääniä saanut lookki oli viime huhtikuinen lyhyt hiusmalli, joka lukeutuu myös omaksi suosikeikseni. Muistan, kuinka tuolloin oli aikamoinen totuttelu niin lyhyeen lettiin, mutta pitkien kutrien jälkeen se oli tosi kivaa vaihtelua. Ainut miinus siinä mallissa oli sen joka aamuinen laittaminen. Olen nimittäin perinyt isän puolelta todella paksun hiuslaadun, joka toki on vahva mutta välillä aika työläs. Lyhyissä hiuksissa sen laittaminen korostui ja toisaalta pidemmässä mallissa se on niin painava, etten jaksa sitä kantaa. Ongelmansa siis kullakin, tiedän!

Viime viikolla kampaajalla käydessäni halusin jotain näiden kahden hiusmallin väliltä ja niinpä päädyin jo monesti minulla olleeseen a-linjaiseen Bobiin eli niin sanottuun Victoria Beckham-tukkaan. Malli on helppohoitoinen ja huonoina hiuspäivinä (kuten tänään) se on helppo kietaista puolikkaalle ponnarille. Olen käynyt samalla kampaajalla jo useamman vuoden ajan ja hän tietää joka kerta tasan tarkkaan miten pehkoani käsitellä siinä myöskin onnistuen!

Tyvikasvuni oli kolmen kuukauden kampaajalla käynnin välillä taas sitä luokkaa, että tartti tehdä jotain. Minulla kasvaa hiukset lähes pari senttiä kuussa ja vaaleassa tukassa ei-minkään-värinen-maantienharmaa-oma värini on tyvikasvuna aika ikävä. Ilmettä siis kirkastettiin lähes platinan värisillä raidoilla ja olen lopputuolokseen taas enemmän kuin tyytyväinen. Seuraavalla kerralla raidoitetaan taasen vähän lämpimämmällä sävyllä, jotta lopputulos säilyy luonnollisena.



Poncho // H&M
Pusero // H&M
Kynähame // Lidl
Kello // Michael Kors
Kengät // Second hand


Nämä kuvat ovat otettu viime sunnuntailta, jolloin tein aamulla suoristusraudalla kiharoita. Voisin otattaa hovikuvaajallani piakkoin kuvia myös sellaisesta lookista, jossa hiukseni ovat suorat. Malli toimii myös silloin.

Aijjuu, hiuksista poiketen mun on pakko hehkuttaa mun uusinta hamelöytöä, joka on tässä asussa. Tykkään käyttää alle polven pituisia puolihameita, mutta niitä tuntuu olevan tosi vaikea löytää kun niin monessa kaupassa on myynnissä pelkkiä minareita. Noh, tämä todella ihanalta päällä ja hyvältä materiaalilta tuntuva hame löytyi ruokakauppareissulta Liidelistä. Kyllä vain, en juksaa! Tätä samaa mallia oli saatavilla myös raikkaan navy-valkoisena raitahameena, jonka ehdottomasti haluan kuvauttaa seuraavassa asukuvassa. Lidlistä voi siis tehdä löytöjä! Löysin samalla reissulla myös pehmoisen velouri-oloasun ja kertoipa ystäväni hänen aviomiehensä löytäneensä sieltä kerran jopa kokopuvun!




Loppuun kysyisin teiltä vielä hyvää kuivashampoo-suositusta. En ole nimittäin eläessäni käyttänyt moista mutta pikkuhiljaa olisi hyvä opetella. Hiukseni rasvoittuvat todella nopeasti ja koska en enää millään jaksaisi olla niitä joka päivä pesemässä niin hiuspuuterista voisi olla ehkä iloa. Jotkut vaan ovat kertoneet niiden tekevän hiusten pintaan "kuoren" ja karsastan jo pelkkää ajatustakin. Onko teillä siis asiasta kokemusta ja jos on, minkä merkkisen kuivashampoon olette havainneet hyväksi? Kiitos avusta jo etukäteen! <3

Huomenta!

Ensimmäinen viikko Alku-valmennusta on nyt takana ja lupaukseni mukaisesti tässä ensimmäinen raportti kuluneela viikolta. Motivaationi tähän projektiin oli lähteä nimenomaan sokeriaddiktiotani taltuttaakseni ja ensimmäinen sokeriton viikko ei ollut mitenkään helppo, mutta selvisin! Vältän siis valkoista sokeria ja kaikkia herkkuja, jotka sitä sisältävät. Tässä ensimmäisen viikon tunnelmat miten onnistuin.

Painokin lähti muuten laskuun, vaikka tarkoituksenani ei olekaan pudottaa suuria kilomääriä. Tässä kuitenkin kooste painostani ensimmäiseltä viikolta: Lähtöpaino 62,2, paino nyt 61,4. (Olen 166 cm pitkä.)

MA: Ensimmäinen päivä sokeritta ja ei ollut helppoa. Huomasin haaveilevani laskiaispullasta, Fazun sinisestä ja suklaajäätelöstä. Ajatus repsahtamisesta tuntui aluksi suloiselta mutta tiedän sen jälkeisen olotilan olevan siitä kaukana. Ensimmäinen päivä on siis viety kunnialla loppuun ilman sokeria, jesh!

TI: Haaveilin monta kertaa päivässä sokerista mutta pysyin lujana ja "herkuttelin" appelsiinilla ja omenalla. Eihän ne suklaata voita mutta ihan ok helpotus makeanhimoon.

KE: Tänään tulin yöksi siskoni perheen luo ja meillä on ollut sellainen traditio, että syödään yhdessä jäätelöä. Nyt jätski vaihtui mansikkasmoothieen joka sekin oli hyvää. MUTTA tekee tiukkaa vastustaa tarjolla olevia suklaita mutta en luovuta! Tämäkin tunne menee ohi!

TO: Tänään oli töiden puolesta koulutuspäivä ja tavalliseen tapaan tarjolla oli makeita herkkuja. Muistin kuitenkin sokerista irtautumiseni ja mainitsin siitä myös työkaverilleni. Se auttoi pysymään tiukkana ja onnistuin, jee hyvä minä!



PE: MIKSI MÄ TEEN TÄN?? Aamulla kaupassa käydessäni edessä olevalla oli ostoshihnallaan uusia Fazerin suklaita ja musta tuntui, että olisin voinut tehdä mitä vaan sen levyn eteen! Makuna oli vielä mutakakku, mun feivöritti! Iltapäivällä haaveilin taas vaihteeksi laskiaispullasta ja illalla kun mua otti yksi juttu päähän niin ajattelin heti mielenpiristyksenä suklaata. Mutta näistä edellä mainituista seikoista en retkahtanut, koska muistin tämän päiväkirjani. Tää diary ihan oikeasti motivoi!

LA: Tänään tuntuu pikkasen helpommalta olotila sokerihimon suhteen. Vaikka mulle tarjottiin ystävillä suklaata, niin en syönyt.

SU: Tänään näin jälleen kuvan SOMEssa Fazerin uusista suklaista ja kieli lipoen niitä halasin itselleni. Mutta en sortunut mihinkään makeaan tänäänkään! Tai jos makeaksi voi luokitella banskukananmunaplätyn mansikoiden kera niin siihen sorruin ja raakasuklaaseen. Vaikka raakasuklaa hyvää onkin, niin silti mun lempparisuklaa on edelleenkin Fazun sininen - ja varmaan aina tulee olemaankin! Mutta, joka tapauksessa ensimmäinen viikko selätetty ja tästä on hyvä jatkaa sinnikkäästi kohti seuraavaa viikkoa. Jihuu! :)

Sokerisiepon selitykset viikko 1/6

22. helmikuuta 2016

Huomenta!

Ensimmäinen viikko Alku-valmennusta on nyt takana ja lupaukseni mukaisesti tässä ensimmäinen raportti kuluneela viikolta. Motivaationi tähän projektiin oli lähteä nimenomaan sokeriaddiktiotani taltuttaakseni ja ensimmäinen sokeriton viikko ei ollut mitenkään helppo, mutta selvisin! Vältän siis valkoista sokeria ja kaikkia herkkuja, jotka sitä sisältävät. Tässä ensimmäisen viikon tunnelmat miten onnistuin.

Painokin lähti muuten laskuun, vaikka tarkoituksenani ei olekaan pudottaa suuria kilomääriä. Tässä kuitenkin kooste painostani ensimmäiseltä viikolta: Lähtöpaino 62,2, paino nyt 61,4. (Olen 166 cm pitkä.)

MA: Ensimmäinen päivä sokeritta ja ei ollut helppoa. Huomasin haaveilevani laskiaispullasta, Fazun sinisestä ja suklaajäätelöstä. Ajatus repsahtamisesta tuntui aluksi suloiselta mutta tiedän sen jälkeisen olotilan olevan siitä kaukana. Ensimmäinen päivä on siis viety kunnialla loppuun ilman sokeria, jesh!

TI: Haaveilin monta kertaa päivässä sokerista mutta pysyin lujana ja "herkuttelin" appelsiinilla ja omenalla. Eihän ne suklaata voita mutta ihan ok helpotus makeanhimoon.

KE: Tänään tulin yöksi siskoni perheen luo ja meillä on ollut sellainen traditio, että syödään yhdessä jäätelöä. Nyt jätski vaihtui mansikkasmoothieen joka sekin oli hyvää. MUTTA tekee tiukkaa vastustaa tarjolla olevia suklaita mutta en luovuta! Tämäkin tunne menee ohi!

TO: Tänään oli töiden puolesta koulutuspäivä ja tavalliseen tapaan tarjolla oli makeita herkkuja. Muistin kuitenkin sokerista irtautumiseni ja mainitsin siitä myös työkaverilleni. Se auttoi pysymään tiukkana ja onnistuin, jee hyvä minä!



PE: MIKSI MÄ TEEN TÄN?? Aamulla kaupassa käydessäni edessä olevalla oli ostoshihnallaan uusia Fazerin suklaita ja musta tuntui, että olisin voinut tehdä mitä vaan sen levyn eteen! Makuna oli vielä mutakakku, mun feivöritti! Iltapäivällä haaveilin taas vaihteeksi laskiaispullasta ja illalla kun mua otti yksi juttu päähän niin ajattelin heti mielenpiristyksenä suklaata. Mutta näistä edellä mainituista seikoista en retkahtanut, koska muistin tämän päiväkirjani. Tää diary ihan oikeasti motivoi!

LA: Tänään tuntuu pikkasen helpommalta olotila sokerihimon suhteen. Vaikka mulle tarjottiin ystävillä suklaata, niin en syönyt.

SU: Tänään näin jälleen kuvan SOMEssa Fazerin uusista suklaista ja kieli lipoen niitä halasin itselleni. Mutta en sortunut mihinkään makeaan tänäänkään! Tai jos makeaksi voi luokitella banskukananmunaplätyn mansikoiden kera niin siihen sorruin ja raakasuklaaseen. Vaikka raakasuklaa hyvää onkin, niin silti mun lempparisuklaa on edelleenkin Fazun sininen - ja varmaan aina tulee olemaankin! Mutta, joka tapauksessa ensimmäinen viikko selätetty ja tästä on hyvä jatkaa sinnikkäästi kohti seuraavaa viikkoa. Jihuu! :)

Sunnuntaiheipat!

Pitkästä aikaa asetin kameran hyppysiini ja otin eilen muutaman kuvan hieman uudistuneesta keittiöstämme, joka on saanut asukseen mustaa ja valkoista. Vakkarikalustoon kuuluvat varmaan muistavatkin, kuinka keittiömme pöytä sai uuden elämän Dc Fix-kontaktimuovin avulla muutama viikko sitten. Siitä lähti idea raikastaa kotimme sydän kliinisempään suuntaan ja sen myötä vaihtui sivuverho että kattolamppu. Molemmat elementit meillä olikin jo ennestään, joten rahaakaan ei palanut tähän uudistukseen, (lukuunottamatta pöydällä hengailevia Finlaysonin Coronna-kuosisia kaitaliinoja, jotka löytyivät alesta.)

Kuvia koneelle ladattaessa muuten huomasin, miten rumasti kappaverho nököttää ja harmitti etten oikaissut sitä ennen kuvien ottoa. Mutta toisaalta täytyykö kaiken olla aina niin aseteltua ja loppuun asti hiottua? Itsekin arvostan blogeissa ja kuvissa aitoutta, joten eiköhän se arkikin saa kuvissa näkyä - ei meillä muutenkaan ole aina niin siistiä verhojen asettelusta puhumattakaan! Eri lukunsa on tietenkin tarkoituksella asetellut yksityiskohtaiset kuvat mutta tällaisissa fiiliskuvissa ehkä se tunnelma on kuitenkin tärkein, vai mitä?




Kattolamppu vaihtui siis mustasta isommasta häkkyrästä tähän Clas Ohlsonin sirompaan valkoiseen. Olin jo myymässä tuota varjostinta pois, kunnes yhtäkkiä kekkasin sille uuden paikan olohuoneen ikkunalaudan sijasta keittiön kattoon. Olin tosi yllättynyt, miten pelkästään varjostimen vaihdolla sai uutta ilmettä keittiöön eikä paljon maksanut vaivaa.





Keittiön seinän tapetti ei ole täällä usein vilahtanut, mutta tällainen tapetti meillä siis siinä on. Tykkään tapetista todella paljon ja seinää koristaa Heikin ystävän tekemä kuparin värinen peili. Tuon seinätarran haluaisin ottaa pois, mutta sitä yrittäessäni tapettiin jäi jäljet, joten täytyy keksiä siihen jokin muu idea. Haaveilen myös eräsitä Jyskin ruokapödän tuoleista, jollaisen hankimme tosin työtuoliksi tietokonepöydän kaveriksi. Ja aijjuu, keittiön hyllyjen paikalle olisi näppäränä Stringin Pocketti (valkoisena tietenkin) mutta kaikki aikanaan.


Mä onneton olin muuten kokonaan unohtanut, että meillä on tuo Sarpaneva-tarjotin. Heikki nimittäin on saanut sen varmaan pari-kolme vuotta sitten edellisestä työpaikasta vuosilahjaksi ja keittiön kaappeja siivotessa se sitten tuli vastaan. Aika hyvin kun tuota tarjotinta monesti olen blogeissa ihaillut! Kaapeista voi siis näemmä tehdä vaikka mitä löytöjä ja varsin edullisestikin. ;)



Nyt lähdenkin keittelemään toisen kupposen aamukahvia ja toivottelen mukavaa sunnuntaipäivää! Heissuliveissuli nuppuset!

Keittiön uudet vaatteet

21. helmikuuta 2016

Sunnuntaiheipat!

Pitkästä aikaa asetin kameran hyppysiini ja otin eilen muutaman kuvan hieman uudistuneesta keittiöstämme, joka on saanut asukseen mustaa ja valkoista. Vakkarikalustoon kuuluvat varmaan muistavatkin, kuinka keittiömme pöytä sai uuden elämän Dc Fix-kontaktimuovin avulla muutama viikko sitten. Siitä lähti idea raikastaa kotimme sydän kliinisempään suuntaan ja sen myötä vaihtui sivuverho että kattolamppu. Molemmat elementit meillä olikin jo ennestään, joten rahaakaan ei palanut tähän uudistukseen, (lukuunottamatta pöydällä hengailevia Finlaysonin Coronna-kuosisia kaitaliinoja, jotka löytyivät alesta.)

Kuvia koneelle ladattaessa muuten huomasin, miten rumasti kappaverho nököttää ja harmitti etten oikaissut sitä ennen kuvien ottoa. Mutta toisaalta täytyykö kaiken olla aina niin aseteltua ja loppuun asti hiottua? Itsekin arvostan blogeissa ja kuvissa aitoutta, joten eiköhän se arkikin saa kuvissa näkyä - ei meillä muutenkaan ole aina niin siistiä verhojen asettelusta puhumattakaan! Eri lukunsa on tietenkin tarkoituksella asetellut yksityiskohtaiset kuvat mutta tällaisissa fiiliskuvissa ehkä se tunnelma on kuitenkin tärkein, vai mitä?




Kattolamppu vaihtui siis mustasta isommasta häkkyrästä tähän Clas Ohlsonin sirompaan valkoiseen. Olin jo myymässä tuota varjostinta pois, kunnes yhtäkkiä kekkasin sille uuden paikan olohuoneen ikkunalaudan sijasta keittiön kattoon. Olin tosi yllättynyt, miten pelkästään varjostimen vaihdolla sai uutta ilmettä keittiöön eikä paljon maksanut vaivaa.





Keittiön seinän tapetti ei ole täällä usein vilahtanut, mutta tällainen tapetti meillä siis siinä on. Tykkään tapetista todella paljon ja seinää koristaa Heikin ystävän tekemä kuparin värinen peili. Tuon seinätarran haluaisin ottaa pois, mutta sitä yrittäessäni tapettiin jäi jäljet, joten täytyy keksiä siihen jokin muu idea. Haaveilen myös eräsitä Jyskin ruokapödän tuoleista, jollaisen hankimme tosin työtuoliksi tietokonepöydän kaveriksi. Ja aijjuu, keittiön hyllyjen paikalle olisi näppäränä Stringin Pocketti (valkoisena tietenkin) mutta kaikki aikanaan.


Mä onneton olin muuten kokonaan unohtanut, että meillä on tuo Sarpaneva-tarjotin. Heikki nimittäin on saanut sen varmaan pari-kolme vuotta sitten edellisestä työpaikasta vuosilahjaksi ja keittiön kaappeja siivotessa se sitten tuli vastaan. Aika hyvin kun tuota tarjotinta monesti olen blogeissa ihaillut! Kaapeista voi siis näemmä tehdä vaikka mitä löytöjä ja varsin edullisestikin. ;)



Nyt lähdenkin keittelemään toisen kupposen aamukahvia ja toivottelen mukavaa sunnuntaipäivää! Heissuliveissuli nuppuset!
Huomenta!

Perjantaipäivä ja edessä vapaa viikonloppu. Kirjoittelen tätä tekstiä työpaikkamme taukotilassa päivän ensimmäistä kahvikuppia nauttien. Ah päivän paras hetki kun saa sen ensimmäisen kahvikupposen eteensä. 

Huomasin näiden parin kuvan jääneen luonnoksiin ja ajattelin niiden sopivan viikonlopputoivotukseen. Meillä on pari sopimusta viikonlopuksi mutta muuten onkin ihan vapaata. Tämä viikko onkin ollut sen verran kiireinen että rento viikonloppu on aivan paikallaan. Tänään työpäivän jälkeen istahdetaan soffalle katsomaan Voffia ja sen kaveriksi sopisi vaikka pizza. Täytyykin koukata kaupan kautta kotiin.

Toivottelenkin mukavaa viikkistä kaikille näiden kuvien myötä, heips!



Mukavaa viikkistä!

19. helmikuuta 2016

Huomenta!

Perjantaipäivä ja edessä vapaa viikonloppu. Kirjoittelen tätä tekstiä työpaikkamme taukotilassa päivän ensimmäistä kahvikuppia nauttien. Ah päivän paras hetki kun saa sen ensimmäisen kahvikupposen eteensä. 

Huomasin näiden parin kuvan jääneen luonnoksiin ja ajattelin niiden sopivan viikonlopputoivotukseen. Meillä on pari sopimusta viikonlopuksi mutta muuten onkin ihan vapaata. Tämä viikko onkin ollut sen verran kiireinen että rento viikonloppu on aivan paikallaan. Tänään työpäivän jälkeen istahdetaan soffalle katsomaan Voffia ja sen kaveriksi sopisi vaikka pizza. Täytyykin koukata kaupan kautta kotiin.

Toivottelenkin mukavaa viikkistä kaikille näiden kuvien myötä, heips!



Heissulivei junasta! Istuskelen juuri selkä menosuuntaan päin kohti Hämeenlinnaa siskoni perheen luo. Olen siellä yötä ja aamulla matkustan sieltä takaisin suoraan töihin. Huomenna onkin hieman erilainen työpäivä koulutuksen merkeissä ja odotan sitä hyvillä fiiliksin.

Tämä päivä on siis minulla vapaata ja se alkoi tyylikkäästi rokuliin nukkumalla. Mulla oli eilen niin kovat selkäsäryt että onneksi itkultani sain nukahdettua. Kipulääkkeet taisi vaan nukuttaa ja heräsin lahjakkaasti vasta kymmentä vaille kymmenen - kymmenen minuuttia ennen sovittua kampaaja-aikaani. Onneksi hovihiuslaittajani oli itsekin hieman myöhässä omasta aikataulustaan joten ei tullut paniikkia. Nyt mulla on siis uusi lyhyempi tukka, laitan kuvia uudistuneesta lookistani kunhan ennätän. :)


Kirjoitin taannoin fixanneeni keittiön pöytämme uuteen uskoon DC Fix-kontaktimuovin avulla ja tuunanneeni samalla materiaalilla myös muitakin huonekalujamme. Tässä siis before and after-kuvia olohuoneemme senkistä. Ehdin jo kerran laittaa tämän ruskean senkkimme Faceen kirpparille, mutta otin sen sieltä pois kun joku vinkkasi miten siitä saisi ihan uuden näköisen. Mitäs tykkäätte? Tämän tuunaaminen oli huomattavasti aikaa vievämpää ja kärsivällisyyttä vaativampaa kuin pöydän fixaaminen, mutta yllättävän hyvin tämäkin projekti onnistui. Alla vuoden takainen kuva lähtötilanteesta, hyvin on muuten muukin sisustus tuon kuvan ottamisen jälkeen meillä muuttunut!





Seuraavana tuunauskohteenani on meidän keittiön kaappien ovet. Tällä hetkellä ne on mun mielestä ihan karseat mutta mustaa fixiä niille aion pian näyttää. Vetimetkin menevät samalla uusiksi samaten keittiön laattojen saumat. Sitten kun mulla on vapaapäivä, johon ei ole mitään sovittuna niin aloitan projektin. Kuvia laitan ilman muuta tulevastakin tuunauksesta sitten tulemaan! 



DC Fixattu olohuoneen senkki

17. helmikuuta 2016

Heissulivei junasta! Istuskelen juuri selkä menosuuntaan päin kohti Hämeenlinnaa siskoni perheen luo. Olen siellä yötä ja aamulla matkustan sieltä takaisin suoraan töihin. Huomenna onkin hieman erilainen työpäivä koulutuksen merkeissä ja odotan sitä hyvillä fiiliksin.

Tämä päivä on siis minulla vapaata ja se alkoi tyylikkäästi rokuliin nukkumalla. Mulla oli eilen niin kovat selkäsäryt että onneksi itkultani sain nukahdettua. Kipulääkkeet taisi vaan nukuttaa ja heräsin lahjakkaasti vasta kymmentä vaille kymmenen - kymmenen minuuttia ennen sovittua kampaaja-aikaani. Onneksi hovihiuslaittajani oli itsekin hieman myöhässä omasta aikataulustaan joten ei tullut paniikkia. Nyt mulla on siis uusi lyhyempi tukka, laitan kuvia uudistuneesta lookistani kunhan ennätän. :)


Kirjoitin taannoin fixanneeni keittiön pöytämme uuteen uskoon DC Fix-kontaktimuovin avulla ja tuunanneeni samalla materiaalilla myös muitakin huonekalujamme. Tässä siis before and after-kuvia olohuoneemme senkistä. Ehdin jo kerran laittaa tämän ruskean senkkimme Faceen kirpparille, mutta otin sen sieltä pois kun joku vinkkasi miten siitä saisi ihan uuden näköisen. Mitäs tykkäätte? Tämän tuunaaminen oli huomattavasti aikaa vievämpää ja kärsivällisyyttä vaativampaa kuin pöydän fixaaminen, mutta yllättävän hyvin tämäkin projekti onnistui. Alla vuoden takainen kuva lähtötilanteesta, hyvin on muuten muukin sisustus tuon kuvan ottamisen jälkeen meillä muuttunut!





Seuraavana tuunauskohteenani on meidän keittiön kaappien ovet. Tällä hetkellä ne on mun mielestä ihan karseat mutta mustaa fixiä niille aion pian näyttää. Vetimetkin menevät samalla uusiksi samaten keittiön laattojen saumat. Sitten kun mulla on vapaapäivä, johon ei ole mitään sovittuna niin aloitan projektin. Kuvia laitan ilman muuta tulevastakin tuunauksesta sitten tulemaan! 



Latest Instagrams

© Perhosena lennän. Design by Fearne.