Imagon luomista materialla?

7. marraskuuta 2016

Zara bag

Lauantainen Bloggers Inspiration Day kirvoitti hahmottelemaan monia eri postausaiheita niin pukeutumiseen, sisustamiseen kuin omaan elämäänkin liittyen. Olen jo muutaman viikon verran halunnut avata erästä syvällisemmän puoleista aihetta ja päätinkin tarttua aiheeseen myöhemmin tällä viikolla. Sitä ennen kuitenkin pukeutumiseen liittyen tämä postaus, jossa olisi mukava herätellä keskustelua siitä, mihin itsetuntomme perustuu?


Minusta tuntuu, että tässä kulutushysteerisessä maailmassa ruokitaan ajatusta, että ollaksesi tyylikäs tai oman tyylisi tunteva on pukeuduttuva kalliisiin merkkeihin vaikka sitten luotolla. Oma imago, asema tai hyväksyntä perustetaan ulkopuolisiin tekijöihin, kuten varallisuuden tai varalliselta näyttämisellä. Joku haluaa näyttää voivansa hyvin taloudellisesti, vaikka tilillä oleva raha olisi miinusmerkkistä. 

Myönnän, että välillä tunnen itsekin näyttäväni ryysyläiseltä, koska suurin osa käyttävaatteistani on ihan vain ketjulikkeistä eikä puseroitteni rinnassa komeile merkkilogoja. Muutaman vuoden aikana olen kylläkin sijoittanut muutaman euron enemmän pariin laadukkaampaan laukkuun, neuleeseen ja huiviin, mutta määrällisesti niitä ei ole montaa. 

Tarkoitukseni näillä riveillä ei ole arvostella kenenkään rahankäyttöä tai vihjata, että olisi väärin omistaa vaan vain pohtia, koemmeko paineita näyttää joltain mitä emme oikeasti olisi? Itse olen tällaista painetta ja arvottomuutta tuntenut varsinkin nuorempana, mutta aikuisiällä oivaltanut, mihin omanarvontuntoni oikeasti tulisi perustua. Sisäinen hyvinvointi näkyy myös ulospäin ja on ollut mahtava tunne huomata, että itsetuntoni ei ole kiinni ulkoisista tekijöistä vaan se on jotain paljon puhuttelevampaa ja arvokkaampaa kuin esimerkiksi materia.

Tämä Zaran laukkuni ei kustantanut paria kymppiä enempää, mutta ajaa asiansa kauniina ja klassisen ajattomana laukkuna. Vaikka iänikuinen haaveeni Mulberryn Bayswater sopisikin tavisvaatteisiini paremmin, saa se pysyä haaveena. Zarahan on melkein kuin Mulberry. :)

21 kommenttia:

  1. Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
    Onko H&M vaatteissa kulkeva ryysyläinen? Mielestäni tyylikkyys ei lähde merkistä vaan omasta mausta. Itse etsin koko syksyn itselleni uutta villakangastakki vanhan ollessa jo 8vuotta vanha. Etsin Tukholman reissulta takkia joka paikasta ja aina kun löysin kivan niin vastaan tuli hintalapun liian kallis hinta. Luovuin jo takinlöytämis toivosta kunnes tilasin henkkikseltä yhden takin sovitukselle ja voi elämä kuinka paljon olen siitä tykännyt. Malli ja väri on juuri sitä mitä pitikin.
    Itselläni on yksi kalliimpi huivi ja pari merkkilaukkua mutta muuten kuljen ihan perus ketjuliikkeiden vaatteissa, raskiipahan useammpin ostaa uusia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyviä ajatuksia Nanni, kiitos! On todellakin hyvin huomionarvoista, että tyylikkyys ei riipu merkistä vaan omasta mausta ja myöskin siitä, miten kantaa itsensä. Jollain voi olla hyvinkin vaatimaton maku, mutta oman tyylin löytäneenä voi kantaa itsensä upeasti ja inspiroida muita tyylillään!

      Ihana juttu, että löysit etsimäsi takin. Olikohan se sama, mikä oli Instakuvassasi vai oliko se blogissa.. Kaunis harmaa villakangastakki joka pukee sinua upeasti! <3

      Poista
  2. Tässä postauksessa oli jotakin, joka sopii hyvin tähän päivääni. Itselläni on niin H&M kuin merkkivaatteitakin, tyylikkyys löytyy mielestäni kantajasta sisältä. Mutta, on pakko myöntää, että vapaa-ajalla ja tärkeisiin palavereihin yms on mukava pukeutua tyylikkäämmin, ajattomasti. Ja, tähän ajattomuuteen kuuluu itselläni muutamat merkkijutut. Mutta, miksi koen että on mukava pukeutua vapaa-ajalla. No, päivisin jalassani on työturvakengät, huomiovärinen takki, kypärä sekä suojalasit päässä. "Helmikorviksista" ja kevyestä meikistä en luovu päivälläkään. Mutta, työpäivän jälkeen vedän mielelläni jalkaani saapikkaat, kiedon kaulaan huivin ja heitän olalle kivan nahkalaukun. Nämä tuovat itselleni sitä naisellisuutta, mitä töissä ei pahemmin voi pitää! Joten, tärkeintä on että jokaisella on hyvä olla. On yllä sitten mitä tahansa tai käyttäköön rahansa mihin haluaa. Niin kuin jo aikaisemmin totesin, kauneus ja tyylikyys lähtee ihmisestä sisältäpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella hyvistä ja hyviä näkökulmia tuomista ajatuksistasi! Ja olen samaa mieltä kanssasi, tyylikkyys ei ole verrannollista merkkituotteiden määrään vaan nimenomaan tapaan kantaa itsensä.

      Olen itsekin hyvin samanlainen, tykkään usein vapainakin laittaa korut kaulaan ja kätösiin ja silloin tällöin sipaista enemmänkin meikkiä. Siitä tulee itselleenkin hyvä mieli kun on huoliteltu ja mielestäni se kertoo myös arvostuksesta itseään kohtaan, että on pukenut ja laittanut itsensä omalla tyylillään. Kuitenkin, itsetunto pohjautuen näihin ulkoisiin seikkoihin ei kanna pitkälle vaan ehkä pikemminkin niin päin että terveelle pohjalle rakentunut itsetunto näkyy luonnollisena osana myös ulkoisessa olemuksessa. :)

      Poista
  3. Hyvä ja ajankohtainen aihe Jenna! Varmastin moni kokee nykyaikana paineita, niin ulkonäöstä, menestyksestä tai treenaamisesta -kuka mistäkin. Useat niistä on siloiteltujen blogien ja instatilien vaikutusta, sillä varsinkaan nuorilla ihmisillä ei ole medialukutaitoa ja kriittisyyttä esitettyihin asioihin. Ihminen on sosiaalinen tapaus ja vertailevakin. Tämä taitaa olla asia, josta meistä kukaan ei pääse eroon.

    Kuten edellä muutkin ovat kirjoittaneet, tyylikkyys ei missään nimessä tarkoita merkkivaatetta. Jos tuntee itsensä ryysyläiseksi, niin sitä ei edes merkkivaatteet pelasta. Hyvä olo lähtee ehdottomasti sisältä päin, mutta on tottakai myös kiva pukeutua laadukkaisiin, hyvin istuviin vaatteisiin -näitä voi löytyä mielestäni sekä kalliimmilta että edullisimmilta merkeiltä. :) Itsetuntoa ei kannata rakentaa minkään ulkoisen varaan, mutta tottakai esim. omien raha-asioiden hyvin hoitaminen, niiden sijoittaminen ja niillä kerrytettyjen varojen rakentaminen voi myös olla yksi itsetunnon kulmakivi -miksi ei saisi olla? Jos se on itselle merkityksellinen asia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi merkityksellisin. Totuus vain on, että taloutemme vaikuttaa siihen, miten jaksamme ihmisinä ja miten voimme. Hyvinvoiva ihminen on muillekin hyvä. Rahalla ei toki suoraan saa hyvää oloa, mutta mahdollistaa monta hyvinvointia edistävää tekijää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna ja olen kanssasi aivan samaa mieltä. Muistan, kuinka omassa nuoruudessani ympäröivä maailma ja media loi paineita muokautua tiettyyn muottiin eikä silloin vielä edes tunnettu käsitettä `sosiaalinen media´. Nykyinen SOMEn aikakausi voi hämärtää paljonkin todellisuudentajua ja varsinkin nuoret ja kokemattomat ovat vahvimmin paineen kohteina. Toki se ulottuu meihin kaikkiin, joten varuillaan saa olla.

      Erittäin hyviä näkökulmia kirjoitit itsetuntoon liittyen! Hyvin hoidettu talous tuo ilman muuta mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä arkeen. Voisiko jopa olla niin, että terveelle pohajlle rakennettu itsetunto ja hyvä olo nimenomaan näkyykin näissä arkeen liittyvissä asioissa; ihminen joka on sujut itsensä kanssa pystyy myös todennäköisemmin pitämään huolta itsestään, johon kuuluu olennaisena osana myös oman talouden hoitaminen.

      Uskon itsekin, että raha ei tuo onnea mutta se helpottaa elämää. Lontoossa asuessani minun ei koskaan pitänyt katsoa pankkitililleni riittikö rahani esimerkiksi ulkona syömiseen tai shoppailuihin. Tulot olivat sen verran hyvät, että saatoin tehdä vaikka mitä. Kuitenkin, nyt elämäämme yksinkertaistettuamme ja tulojen pienennyttyä huomaan kuitenki olevan onnellisempi koska olen oppinut kehittämään tyytyväisyyttä siihen mitä minulla on. Toki rikaskin voi olla onnellinen ja varmasti onkin, mutta se sisäinen tyytyväisyys ja onnellisuus lähtee kuitenkin ihmisestä itsestään eikä ulkoisista puitteista.

      Poista
  4. Erittäin hyvä postaus ja puhuttelevia ajatuksia. On todella hyvä että otit tämän aiheen esille, sillä olen sitä pohtinut itsekin useaan otteeseen eri yhteyksissä ja mm. kerran Metti Forssellin blogissa, jossa hän kysyi, onko lukijoiden mielestä merkkilaukut turhuutta. Minusta mikä tahansa materia voi olla turhutta tai sitten yhtä lailla tarpeellista ja jopa välttämätöntä. Jos puhutaan merkkivaatteista ja -asusteista, olen sitä mieltä, että ne ovat useimmiten kantajalleen jonkinlainen statussymboli, jolla haetaan huomiota ja arvostusta muilta. Harva ostaa kalliita merkkijuttuja vain puhtaasti itseään varten. Kuka metsän keskellä kaukana maaseudulla asuva henkilö ostaisi itselleen kalliita merkkivaatteita, jos hän ei kävisi "ihmisten ilmoilla" kuin ani harvoin? En usko että kukaan. Ei metäsässä kukaan niitä merkkejä katselisi, käytännölliset ja laadukkaat retkeilyvaatteet on tosin asia erikseen. Merkkituotteilla voidaan myös koittaa peittää omaa epävarmuutta. Tänä päivänä varmasti todella monet kokevat paineita näyttää muiden silmissä hyvin toimeentulevalta, vaikka todellisuus olisi toinen. Minusta se on surullista ja aiheuttaa turhia paineita muutenkin stressaavaan elämään. Tärkeintä olisi, kuten Jenna sanoitkin, se että ihmisellä on sisäisesti hyvä olla ja hänen itsevarmuutensa ei perustu hänen omaisuutensa määärään. Joku saattaa päättää olla hankkimatta yhtäkään kallista laukkua, kenkäparia tai designkorua vaikka hänellä olisikin niihin varaa, koska arvostaa enemmän toisenlaisia asioita ja kokee merkkien perässä juoksemisen ehkä hieman kyseenalaiseksi tavaksi käyttää rahaa. Itse en omista yhtään kallista merkkivaatetta, kenkäparia tai laukkua ja tyylikkäimmät asukokonaisuuteni olen koostanut kokonaan kirppikseltä ostetuista vaatteista. Minusta tyylikkyys ei missään tapauksessa ole kiinni vaatteen hinnasta, ja todellista taitoa ja tyylikkyyttä onkin tehdä omasta ulkoasusta muiden silmissä arvostettu ja jäljittelemisen arvoinen käyttämättä siihen paljoakaan rahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vastaus oli kuin miun suusta! Komppaan tätä 😊

      Poista
    2. Nimenomaan, allekirjoitan jokaisen sanan! Myönnän itsekin, että joskus jotain merkkilaukkua katsellessani olen kysynyt itseltäni, haluaisinko tämän jos asuisin jossain syrjässä niin, ettei kukaan näkisi minkälaisen veskan kanssa liikun. Teki aika kipeetä tajuta, että se laukku edusti minulle näyttämisen halua. Tuo hetki olikin minulle hyvä muistutus todellisuuksista ja mihin hyvän oloni tulisi perustua; sisäiseen hyvinvointiin eikä ulkoisiin seikkoihin.

      Tuosta hetkestä on jo kulunut jonkin aikaa ja sen myötä hankiuduin eroon monesta ylimääräisestä merkkilaukusta - pidin itselläni vain ne, jotka ovat kestävimpiä ja palvelevat minua monta vuotta hyvän laatunsa ansiosta. Tämän kokemukseen pohjautuen uskalsinkin aiheesta kirjoittaa, koska tiedän itsekin, miten helppoa olisi ostaa muiden hyväksyntää vain näyttämällä joltain. Se ei kuitenkaan ole todellista vaan mutkat suoriksi kirjoittaen perustuisi valheeseen tai väärään mielikuvaan.

      On paljon helpompi olla itsensä kanssa, kun sisäinen itsetunto perustuu paljon painavampiin ja merksityksellisimpiin asioihin kuin materiaan. Toki uskon, että kannan omia epävarmuuksiani mukanani jatkuvasti, mutta niidenkin kanssa voi tulla toimeen kun ne tunnustaa.

      Kiitos Annika hyvistä näkökulmista ja ajatuksista ja Kitille komppauksesta! :)

      Poista
  5. Olipa ihana nähdä oiakisesti livenä viikonloppuna. Olisi kiva tavata joskus kupillisen kuumaa äärellä ajan kanssa :)

    Olen niin samaa mieltä kirjoituksestasi. Itse ostan vain sellaisia merkkituotteita joista tykkään, en osta sen takia, kun sadassa muussa blogissa on sellaisia. Aina se kallistuote ei ole edes se kestävin. Vaatteen ja asusteiden kauneus tulee itse käyttäjästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIitos Samoin Satu - sinut oli helppo tunnistaa ja olit aivan yhtä lämmin ja viehättävä kuin minkälaisen kuvan olen saanut sinusta blogisi kautta!

      Näin on, itsestään se hyväolo ja tyylikkyys lähtee. Ulkoiset seikat voi korostaa kauneutta mutta ei kuitenkaan perustua niihin. :)

      Poista
  6. Itellä ei ole ollut koskaan semmonen fiilis, että tarvitsisi vaatteiden/laukkujen(jne.) olla merkkituotteita tai sitä uusinta uutta tuotetta, koska itellä ei oo ollut mitään kunnollisia merkkituotteita kuin ehkä pari asiaa ja nekin on tullut siskojen kautta mulle, koska ei ole ollut sitä rahaa niin paljoon. Meillä on tosi paljon annettu vaatteet aina seuraavan ikäselle, joko sisarukselle tai serkulle jne. Ja oon ite tottunu siihen, että hyviä ja kestäviä vaatteita voi löytyä vaikka kirpparilta parilla eurolla vaikka. En todellakaan sano, että kukaan ei saa ostaa kaupasta uusinta tavaraa ja tottakai olen itse ostanut myös ihan uusinta tuotteita. Mutta se, että miten ne rahat käyttää on se tärkein asia tässä. Itse kun en ole koskaan saanut viikko- tai kuukausirahaa vanhemmiltani, niin se että olen saanut jotain vanhemmiltani ei ole koskaan ollut mulle itsestäänselvyys. Ja itse kun nykyään jaan mainoksia, niin siitä saa hyvin itselle omaa rahaa käyttöön, ja ollaankin tehty äidin kanssa sovittu, että he ostavat mulle kaikki mitä tarvitsen, esim. farkut, yks hame, paita ja tarvittavat kengät ja mä ostan sitten mitä haluan, mutta tietysti harkitsen että mihin pistän rahani. Ja myös saatan sillä hetkellä ostaa jonkun vaatteen, jonka tarviin, jos äitillä ei ole tarpeeksi rahaa sillä hetkellä, mutta äiti tottakai maksaa sen takaisin ja toisinpäin. Tänäänkin näin ihanan sydämen muotoisen kaulakorun, joka sattu olemaan hopeinen ja taisi maksaa sen 35e, ja oisin halunnut sen ja rahaakin olisi löytynyt siihen, mutta siinä samalla mietin, että onko tämä ohimenevä halu ja kun vielä tiedän, että mulla on koruja yllin kyllin, joten päätin jättää korun kauppaan, kyllä se mun luokse takasin löytää, jos jään haaveilemaan sen perään pidemmäksi aikaa!!:) Hyvää loppuviikkoa sulle!!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisasta pohdintaa nuorelta naiselta! Toivoisinpa, että olisin itsekin ollut yhtä tasapainoinen, tyytyväinen ja viisasi nuori nainen sinun ikäisenäsi! Asenteesi tulee kantamaan sinua pitkälle elämässäsi ja voit olla terveenä ja myönteisenä esimerkkinä monille sinua nuoremmille ja myöskin meille vanhemmille. :) Vanhempasi ovat sinusta varmasti ylpeitä!

      Hienosti olet oivaltanut myös viisaan rahankäytön arvon. Aina kaikkea et tarvitse saada vaikka se raha siihen olisikin. Välillä on vaikeaa erottaa halu tarpeesta, mutta sinun esimerkkisi osoittaa jälleen miten viisasti sitä on pohtia. Hienoa Susanna! <3

      Poista
  7. Olipas hyviä pohdintoja! Vieläpä hyvin ajankohtainen! Niin kun sanoit, kaikista tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa <3 Kun tietää missä omat jalat seisoo ei tarvitse etsiä sitä itsetuntoa muiden valinnoista. Minulle tyylikästä on semmoinen jolla on todella hyvä maku. Vaikka se olisikin kietaissut sen kierrätys jätesäkin päälleen :D jos se on vaan hyvin toteutettu! Mutta mikä mua huolestuttaa todella paljon on se että miten tämä ihana "kiiltokuva" maailma vaikuttaa nuorisoon. Minulla itsellä on paljon nuorempia sisaruksia ja se on niin selvästi nähtävissä että tätä kiiltokuva maailmaa ei osata käsitellä. Vaan mukana täytyy pysyä hinnalla millä hyvänsä. Ihanaa viikkoa sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kun tietää missä omat jalat seisoo ei tarvitse etsiä sitä itsetuntoa muiden valinnoista." JUURI NÄIN! Muutamassa sanassa kirjoitit koko elämän mittaisen viisauden. Kirjoitan sen ikuisuiksi ajoiksi sydämeeni!

      Mietin tätä postausta tehdessä itsekin nuoria ja miten nykyinen median ja SOMEn aikakausi voi vaikuttaa heidän omanarvontuntoonsa ja käsityksestään itseensä. Varmasti vanhempien terve malli ja esimerkki on tässä kohtaa todella tärkeää ja itsekin muistan, kuinka epävarmana nuorena sain hyviä elämänohjeita vanhemmilta. Ne ohjeet kantavat edelleenkin eivätkä koskaan väisty pois muodista. :)

      Poista
  8. Ihan mielettömän hyvä kirjoitus <3
    Ihanata päivän jatkoa Jenna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmis ja tämä aihe onkin herättänyt todella mielenkiintoista keskustelua.
      Mukavaa talvipäivän jatkoa myös sinulle!

      Poista
  9. Olipa mielenkiintoinen postaus ja hyviä kommentteja. Itse olen sitä mieltä, että tyylikkyys lähtee ihmisen sisältä, eikä vaatteiden tai asusteiden hintalapusta. Ja näin maalaisena kaukana kaikesta asuvana nauttisin kuitenkin merkkilaukusta aivan yhtä paljon kuin moni kaupunkilainenkin. Minkäs teet kun rakastaa kaikkea kaunista ja erityisesti laadukasta, sekä kestävää. Ehkä siis vielä joskus sen merkkilaukkuni hankin. Ihan omaksi iloksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jenna! Ja kiitos sinulle todella hyviä ajatuksia sisältävästä kommentistasi! Toivotaan, että saat oman ihanan laukkusi pian! <3

      Poista
  10. Kiitos Jenna tästä kirjoituksestasi! Vaikea aihe, mutta varmasti monen mielessä. Some tekee tarpeita joita ilman muka ei voi olla, jotta kuuluisi ryhmään. Vaatteet, asusteet, kodin tavarat. Kun yksi suosittu julkaisee kuvan jostain ylellisyystuotteesta, seuraavalla viikolla se tuote on instassa usealla eri ikäryhmällä. Oli hlö opiskelija, työssäkäyvä, työtön tms.. Pakko olla samis. Mielenkiintoisempaa on pystyä luomaan tyyli yhdistäen vanhaa, kierrätettyä, laadukasta ilman luxusmerkkiä. Hyvä esimerkki tämä käsilaukku. Lisää kiitos kyseenalaistamista! Leppoisaa loppuvuotta Jenna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! <3 Minusta tuntuu, että aihe puhuttelee meistä monia. Allekirjoitan myös jokaisen sanan minkä kirjoitit. On kuitenkin taito luoda omasta tyylistä tai kodista juuri oman näköinen, vaikka ne sisältäisivätkin tusinatavaroita. :) Ihanaa alkanutta viikkoa!

      Poista

Kiitos kommentistasi, palaan siihen mahdollisimman pian!