Home Little Details

30. joulukuuta 2015

Heippa!

Onko teillä jo yhtään kevätfiilistä? Eilinen upean aurinkoinen päivä sai ainakin oman sydämeni sykkimään tulevan kevään intoa! Työkaverini tosin leikkisästi minulle naureskeli, että eihän nyt keskitalvella voi vielä puhua keväästä. Ehkä siis olin himpun verran aikaisessa kevättouhutuksineni mutta siitäkin huolimatta suunnittelen kevään tuloa ainakin meille kotiin. :)



Jotkut saattavatkin muistaa, kuinka noin kuukauden takaisen kaappien siivouksien myötä heivasin roskiin tai kiertoon meille tarpeettomia kodintekstiilejä ja -esineitä. Saman hengen mukaisesti en siis ole aikeissa hamstrata lisää tavaraa, vaan vaihtaa kotiimme hieman raikkaamman ilmeen jo olemassa olevilla tekstiileillä. Sen verran kuitenkin otteeni lipsui, että pienen söpön viherkasvin Plantagenista meille kiikutin. Toinen lipsuminen oli tämä nättiäkin nätimpi Clasun tuoksukynttilä, jonka bongasin Stella Vaniljasta. Tämä combo muodostaa siis kotiimme pieniä harkittuja ykstyiskohtia.





Näiden pienten detalien innoittamana vaihdoin myös olkkarimme tekstiilit vaaleampiin ja raikkaampiin ja lopputuloksesta laitankin kuvia vielä tällä viikolla!




Tähtikynnet

29. joulukuuta 2015

Moikkista!

Pääsin taas yhtenä päivänä leikkimään kynsienlakkauksella kuin pikkutyttönä konsanaan! Rakas ystäväni nimittäin lähetti minulle aivan ylläripyllärinä totaalisen ihanan kynsisetin sisältäen Essien vahvistavan aluslakan (joka todella tuntuu toimivan!) ja läjäpäin erilaisia kynsien koristeita. Meillä onkin samaisen ystäväni kanssa yhteisenä "juttuna" vinkkailla toisillemme kauniita kynsienlakkausideoita muun muassa Pinterestin inspiroivasta maailmasta ja niitä sitten myös toteutellaan. :)





Kuvassa olevat kynnet kikkailin kolmella eri värillä ja koristeiksi valitsin mustat tähdet. Asetin tähdet märälle kynnelle ja annoin kuivua, jonka jälkeen viimeistelin kynnet päällyslakalla. Lahjan antaja tosin vinkkasi koriseiden pysyän varmimmiten kynsiliimalla, jota onkin kokeiltava seuraavaksi. Sen avulla voisi nauttia koristeluista pidempään.


Katri kyllä selkeästi tuntee ystävänsä maun, kiitos vielä ihana! ♥ Miten te muuten olette saaneet pysymään kynsien lakkaukset mahdollisimman hyvänä pitkään? Onko heittää kehiin joitain vinkkejä?

Aurinkoa päivääsi!

Rakastatko sinäkin sitä tunnetta, kun..

26. joulukuuta 2015

... nukahtaessasi sohvalle tunnet, kuinka päällesi levitetään torkkupeitto ja päätäsi silitetään hellästi.

... rakas ystäväsi ilahduttaa sinua viestillä tai spontaanilla lahjalla.

... tulet väsyneenä töistä kotiin ja sinua vastassa on rakkaasi kera lämpimän halauksen.


... heräät aamulla tajutaksesi, että voitkin kääntää kylkeä ja nukkua vielä hetken.

... joku räplää hiuksiasi.

... kampaajasi levittää pyyhkeen päähäsi pestyään hiuksesi.



... tapaat uuden ihmisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan heti.

... päivän ensimmäinen puraisu aamukahvista virkistää kehosi ja mielesi.

... näet pitkästä aikaa lempileffasi.


... tunnet olosi reissussa rähjääntyneeksi ja joku kehuukin sinua kauniiksi.

... ensilumen tultua sinun tekisi mennä kirmaamaan hangille kuin pikkulapsena.

... kyntesi lakattua huomaat onnistuneesi olemaan niitä kolhimatta.


... sait jostain rohkeutta ja uskalsit seistä sen takana mihin itse uskot.

... rentouttavan loman jälkeen pääset nukkumaan omaan sänkyysi.

... rakkaasi kietoo sinut syliinsä ja kertoo, kuinka onnellinen on kanssasi.

 



... huomaat elämässäsi olleen vaikean ratkaisun tuottavan lopulta hyvän lopputuloksen.

... mahdut vihdoin niihin kaapissa olleisiin tavoitehousuihisi. 

... onnistut ottamassasi valokuvassa.

... pienen blogitauon jälkeen muistat, miten kivaa kirjoittaminen onkaan. 

Aurinkoista päivää kaikille! ♥ 

A Bottle of DIY

20. joulukuuta 2015

Suloista sunnuntaita!

Pikkuhiljaa alkaa silmät aueta kahvikupposta nauttiessa. Tällä viikolla ystäväni kanssa kahvilla käydessämme keskustelimmekin siitä, kuinka se päivän ensimmäinen kahvikuppi on ehdoton edellytys uuden päivän onnistumiselle ja sen ehdottomuuden ymmärtää vain toinen samalla tavalla kokeva. ;) Olemmekin tässä asiassa K:n kanssa enemmän kuin samalla aaltopituudella! Koetteko tekin siis samoin, että päivän aloitus ilman kahvia on kuin lähtisi hiihtämään ilman suksia? Ei luista!


Aikamme kahviteltuamme ja kuulumisia vaihdeltuamme olikin aika suunnata virkistynein mielin omille teillemme ja minä koukkasin kukkakaupan kautta kotiin. Kampin Plantagenissa on muuten todella kestäviä punaisia ruusuja, joilla silloin tällöin ilahdutan itseäni. Kukkapuskan kanssa kävellessäni en millään malttanut ohittaa Suomalaista kirjakauppaa, johon päätin pistäytyä ihan vain katselemaan. (Niin aina..) Suomalaisen valikoimaan on tullut tosi kivoja askartelu- ja sisustusjuttuja ja tämän perhos-koristenauhan nähtyäni en voinut sitä mitenkään vastustaa!

Rullaa pyöritellessäni mietin sille hetken käyttätarkoitusta ja kotiin tullessani sen kekkasin. Diy-maljakot!





Minulla oli ennestään kaksi kuvissa näkyvää valkoiseksi maalattua lasipulloa, johon pyöritin hiukan perhos-nauhaa ja sen kaveriksi löysin askarteluboksistani puuterin väristä satiininauhaa. Pari pyöräytystä ja hop - pullojen uusi ilme oli valmis! Ajattelin polttaa näissä jatkossa kruunukynttilää ja kevään tulleen niihin voisi laittaa vaikka gerberan kaunistamaan kattausta. Mitäs sanotte mun diy-väkerryksestä?




Nyt onkin tullut aikani startata töihin. Pianhan he vapaapäivätkin jo koittaa ja sitä myöten jäänkin nyt pienelle blogitauolle. Mutta tuskin kovin kauaa maltan pysyä poissa, palataan taas piakkoin. Heips ja voikaa hyvin!


Dc-fixiä keittiönpöytään vai ei?

18. joulukuuta 2015

Moikka!

Jotkut lukijosta saattavatkin muistaa, kuinka meillä oli joskus varsin beigeen ja ruskean sävyinen koti, joka toki oli todella kodikkaan tuntuinen. Sitä mukaa kun olohuoneen sohvamme vaihtui tummanruskeasta valkoiseen, olen valkoistanut (onko tuollaista verbiä edes olemassa?) kotiamme ja nyt pienen pesämme jokaisen huoneen hallitseva väri on valkoinen - paitsi keittiössä.

Neljä vuotta sitten (onko siitä jo niin kauan!) ihastuimme totaalisesti kodissamme jo valmiiksi olleeseen tummanruskeaan laminaattilattiaan ja yhä edelleen se miellyttää silmää! Varsinkin keittiöryhmämme ympärillä lattia on päässyt oikeuksiinsa ruokapöydän ja -tuolien ruskeiden yksityiskohtien myötä.


Mutta: kun siihen raikastavaan valkoiseen olen kuitenkin todella tykästynyt, olen ajatellut monien taitavien tuunaajien innoittamana fiksailla hieman huonekalujamme. Olkkarin ruskea senkki tulee saamaan lähiaikoina uuden elämän valkoisen Dc-fixin myötä ja saman kohtalon saa osakeen tv-tasomme. Kysymys siis kuuluu, pitäisikö sama toimenpide tehdä myös ruokapöydällemme?








Kuten jo totesin, pöydän tummanruskea pinta tekee kodikkuuden tuntua, mutta kieltämättä pieni vaihtelu virkistäisi. Olen jo pitkän aikaa haaveillut valkoisesta pöydästä ja dc-fixin avulla sen toteuttaminen ei (kuulemma) ole kovin hankalaa. Kysynkin siis nyt teidän puolueettomia mielipiteitä: jätänkö pöydän tuollaiseksi kuin se on vai olisiko valkoinen mattapinta parempi? Kiitos jo etukäteen avusta! <3


Everyday Jewelry

17. joulukuuta 2015

Huomenta!

Tiedättehän sen tunteen, kun kiireisinä aamuina kotoa lähdettyä huomaa vasta hyvän matkan päästä että jotain puuttuu päivän vakiovarustuksesta. Kengät on jalassa, takki on päällä ja laukkukin keikkuu olalla, mutta kääk, korut unohtuivat! 

Itse olen aina ollut aika vannoutunut korujen käyttäjä ja jos esimerkiksi jostain syystä korvikset unohtuvat päivän asusta -puhumattakaan sormuksista- olo on koko päivän jotenkin alaston. Tunnistatteko saman tunteen?


Omat päivittäiset koruni ovat päivästä toiseen aika lailla samat, en vaihtele niitä juurikaan paitsi satunnaisesti käsikoruja. Päivittäisiin koruihini kuuluvat siis kello (joka oli todellinen löytö erään bloggajaan blogikirpparilta), helmikorvikset, kaulakoru (jonka päivittäisen käytön jäljet jo näkyvät) ja tärkeimpänä kihla- ja vihkisormukset.

Siivoskelin tässä yhtenä päivänä korurasiaani ja rasian pohjalta löytyi kuvissa näkyvät jo unohduksiin jääneet H&M:n kultainen käsirengas sekä Holly and Whyten tekonahkainen koru. Pidän molemmista edelleen todella paljon ja nyt ne uudestaan löydettyäni otankin taas jokapäiväiseen käyttööni.


Onko teillä tapana käyttää yksiä samoja koruja arkikoruina vai vaihteletteko niitä fiiliksen mukaan?

Eroon smurffikuvista

16. joulukuuta 2015

Moikka!

Tiedättekö sen tunteen, kun hetkenä jolloin päivänvaloa on edes hetken tarjolla ja saa napsittua blogia varten muutaman kuvan, lopputulos niitä konelle ladattaessa onkin jotain aivan muuta kuin alunperin tarkoitti? Vaaleataustaisista kuvista onkin muuntautunut sinisävyisiä kysymättä minkänlaista lupaa ja harmitus siinä vaiheessa on vähintäänkin ymmärrettävää. Otettu kuva saattaa jopa kameran näytöllä näyttää kelvolliselta, mutta annas ollan kun karu totuus paljastuu tietokoneen ruudulta: smurffi mikä smurffi.

Olen itsekin harmitellut usein tämän dilemman kanssa ja viimein olen edes hieman onnistunut pelastamaan nämä pieleen menneet kuvat delete-nappulalta. Hätiin riensi tuttuakin tutumpi kuvankäsittelyohjelma Photoscape ja tämän tekstin lopussa kerron miten parilla napin painalluksella frozen-kuvista voi saada kohtuullisia kelpoyksilöitä.

Tässä kuitenkin ensin pari havainnollistavaa kuvaa, joho olen käyttänyt edellämainittua pelastavaa ohjelmaa. Ensimmäinen kuva on alkuperäinen ja sen jälkeen tulee tismalleen sama kuva mutta käsiteltynä valkotasapainolla.



Tämän alla olevan kuvan taustaväri on värinä aika ihana babyblue, mutta koska sen tarkoituksena oli olla alunperin valkoinen, en sitä tällaisena hyväksynyt. Vein tämänkin kuvan kuvatohtori Photoscapelle ja ta-daa! Huomaatko eron?



Ja sitten niihin ohjeisiin miten saat pelastettua kuvasi sinisyydeltä. Alla on kuvankaappaus, johon on ympyröity kohta jota klikata kuvaa käsitellessä. Klikkaa siis kohtaa "kirkkaus,väri" ja sitä panettuasi klikkaa kohtaa "valkotasapaino". Sen jälkeen vie kursori kuvasi siniseen kohtaan, klikkaa kerran ja odota pari sekuntia. Nyt kuvasi on vaalennettu ja voit jatkaa kuvan muokkaamista normaaliin tapaasi. Helppoa vai mitä?


Tämä kyseinen klikka onkin varmasti jo useammalla ollut tiedossa mutta itse heräsin jostain syystä tähän vasta nyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni? :)

Mobiilikalenteri vs. tavis

15. joulukuuta 2015

Moikkis!

Niin se vuosi vaan pian vaihtuu, vaikka tuntuu että eihän siitä kesästäkään niin kauaa ole. Ajan nopeasti kulumisessa on tosin se hyvä puoli, että pian ollaan selvitty tästä vuoden pimeimmästä kaudesta ja kevät kurkkaa pian jo ovelta! Rakas ystäväni jaksaa aina muistuttaa, että kun vuosi vaihtuu, tiedossa on pitenevät päivät jolloin ollaan jo sillä paremmalla puolella valon suhteen. :)

Vuoden vaihtumiseen liittyy myös läheisesti kalenterin hankinta. Olen nyt pari vuotta kikkaillut puhelimen kalenterin kanssa, mutta nyt päätin repäistä ja taantua siihen old-school-malliin. Totta puhuakseni, minulla oli alunperin tänäkin vuonna tarkoitus hankkia paperikalenteri mutta jostain syystä sen hankinta sitten jäi. Tulevana vuonna onkin siis opettelua sivujen pläräämisen kanssa; kännykällä kun päivien ja kuukausien plärääminen sujuu varsin vaivatta!






Tykkäsin jo pikkutyttönä kalentereista, vihkoista ja muistioista. Muistatteko vielä sen ajan kun kalenterin takasivuilla oli omat sivut kavereiden ja ystävien yhteystiedoille? Tuolloin myös usein muisti ulkoa tärkeät puhelinnumerot ja osoitteet, mutta nyt niitä ei ole tullut opeteltua. Minulla oli myös monena vuonna tapana tehdä itse kalenterini, jonka värkkäsin jostain kovakantisesta vihkosta, koristelin sivut, kannet ja kirjoitin päivät. Enää tuohon ei olisi välttämättä aikaa, joten tämä sattumalta Postista löytämä paksukantinen versio saa kelvata. Ai että, pääsisipä tätä pian käyttämään!

Mitenkäs te, tykkäättekö te käyttää kumpaa kalenteriversiota mieluummin; sitä tavallista vai 2016-luvun versiota?